lauantaina, joulukuuta 01, 2012

Luettua marraskuu 2012


Risto Lehmusoksa: Syömämies Amerikassa

Pelle Miljoona: Puerto Galera

Mauno Saari & Juha Numminen: Musta höyhen

Lauri Rauhala: Mitä meditaatio on?

Tuukka Hämäläinen (toim.), A.W. Yrjänä & Janne Halmkrona: Encyclopedia idiotica

"Kysymys: Miksi kaikki muusikot näkevät politiikan hirveänä mörkönä?

Vastaus: Politiikka kun ei ole myyttistä ja sankarillista, vaan arkista puurtamista kompromisseineen ja ryhmäpäätöksineen, ei se monestikaan miellytä todellisuuspakoisia, yksioikoisia ja 'rehellisiä' muusikoita. Mikä on tavallaan typerää."

torstaina, marraskuuta 01, 2012

Luettua lokakuu 2012


Mika Wickström: HIFK-Jokerit -taistelu Helsingin herruudesta

Tumppi Varonen: Sottopassaggio

Veli-Pekka Lehtola: Presidentin kyyditys -presidentti Ståhlberg, kenraali Wallenius ja kiihkon aika 1930

Tony Iommi & TJ Lammers: Iron man -muistelmat

Ulrica Norberg: Meditaatio

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2012

Paras päätös menneellä valtuustokaudella?


Keskustapuolue on herkutellut Somerolla julkisuudessa sillä, että he torppasivat Someron osallistumisen Salon kuntaliitoksen selvityksen toiseen vaiheeseen vuonna 2006 ja että he ovat ainut puolue, joka on johdonmukaisesti vetänyt Someron itsenäisyyslinjaa. Ei ihan pidä paikkaansa.


Palautetaanpa muistiin vuosi 2009 ja maaliskuu, jolloin maamme keskustajohtoinen hallitus vaati kunnilta kannanottoa Paras-hankkeeseen. Tuolloin virkamiesten toimesta valmisteltiin Someron kaupungin vastaus valtioneuvoston kyselyyn, joka sisälsi Someron kannaksi seuraavan: kuntamme kuuluu tai tulee kuulumaan väestöpohjaltaan yli 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueeseen. Eli Someroa oltiin viemässä yhteistoiminta-alueeseen, jonka puitteissa päätösvalta keskeisimmistä palveluistamme olisi karannut somerolaisilta. Ja sen myötä palvelut.

Valtuusto äänesti tästä. Keskusta ja kristillisten toinen edustaja olivat virkamiesten esityksen kannalla. Kaikki muut äänestivät, ettei ko. lausuntoa anneta. Täpärästi äänin 18-17 lausunto jätettiin antamatta. Siksi Somerolla voidaan puhua vielä itse tuotetuista palveluista ja juu, itsenäisyydestä. Tämä oli varmaankin vaalikauden PARAS päätös.

Ohessa katkelma Sirkka-Liisa Leppälän pitämästä SDP:n ryhmäpuheesta asiassa tuolloin 9.3.2009.

"Palvelujen sisältö on varmasti kaikkien kuntalaisten kannalta tärkein. Me sosialidemokraatit haluamme, että Somerolla toimii jatkossakin vähintään nykyisen kaltainen täyden palvelun terveyskeskus, jossa on päivystysvastaanotto ja josta saa laboratorio- ja röntgenpalvelut saman katon alta ja että Somerolla säilyvät myös sekä hammashuolto että eläinlääkäripalvelut.
Palvelujen tulee jatkossakin säilyä Somerolla. Tämän tulee olla kaikkien ratkaisujen lähtökohta. Tiedämme, että tälle kannalle on olemassa kuntalaisten vankka tuki.

Me haluamme myös, että somerolaiset vanhukset hoidetaan Somerolla. Siksi emme halua ulottaa Paras-hankkeeseen liittyvää valmistelua lainkaan esimerkiksi vanhusten laitoshoitoon, vaikka vielä kaupunginhallitukselle tehdyssä virkamiesesityksessä esitettiin vanhusten laitoshoidon siirtämistä pois kunnan omalta vastuulta. Olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että kaupunginhallitus yksimielisesti tuli tässä asiassa sosialidemokraattien kannalle ja vanhusten laitoshoito on nyt käsittelyssä olevassa vastauspaperissa kunnan omalla vastuulla.

Someron ikärakenne muuttuu nopeasti ja vaikka väkilukumme pysyisi ennallaan tai vähän tippuisikin, kasvaa terveyskeskuksemme työmäärä joka vuosi johtuen väestön ikääntymisestä. Näin ollen meidän tulee jatkossakin panostaa terveyskeskuksen ja vanhustenhuollon kehittämiseen ja pitää huolta siitä, että terveyskeskuksessa ja vanhustenhuollossa on riittävästi käsipareja hoitamassa ihmisiä.

(...)
Käsittelyssä olevan paperin lähtökohtana on se, että Somero jatkossa kuuluu yhteistoiminta-alueeseen, joka hoitaa perusterveydenhuollon ja joitakin muitakin tehtäviä. Kuitenkaan ei ole löydetty mallia, jossa tämä voisi toteutua niin, että palvelut säilyisivät Somerolla.

On aika linjata selvästi se, onko tärkeämpää palvelujen sisältö vai niiden hallinnointitapa. Sosialidemokraattien mielestä somerolaisten saamien terveyspalvelujen sisältö ja laatu menevät hallinnollisten kiemuroiden edelle.

Tässä puheenvuorossa olemme linjanneet sosialidemokraattien lähtökohdat palvelujen sisällölle. Tällä hetkellä pystymme hoitamaan nämä palvelut itse ja tämän tulee olla lähtökohta myös jatkovalmisteluissa. Kaikki muut esillä olleet vaihtoehdot näyttävät nykytiedon valossa huonommilta.

Mikäli itsenäisten terveyspalvelujen linja saa riittävästi kannatusta valtuustossa, on tarpeellista myös tuoda tämä selkeästi esiin valtioneuvostolle annettavassa vastauksessa. Tärkeintä on se, ettei kuntalaisille asian valtuustokäsittelyn jälkeen jää epäselvyyttä siitä, mikä on somerolaisten päättäjien poliittinen tahto tässä asiassa.

Siksi esitänkin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta, että kyselyyn annetaan seuraavansisältöinen vastaus: ”Someron kaupunki odottaa uuden terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien lakien ja asetusten vahvistamista ennen kuin jatkamme terveydenhuollon järjestämistä koskevaa päätöksentekoa”."


keskiviikkona, lokakuuta 03, 2012

Suositukset Someron kirjaston valikoimasta lokakuussa 2012


Toyota Corolla 92-97

Liian monta olutta : Dekkarimaraton 97

Klik klik. Word 97

Pahkasika. 1/97

Tapanilan ekotalo 97, suunnittelu ja rakentaminen

Levoton veri : kertoelma isäni E. N. Setälän ja äitini Helmi Krohnin nuoruudesta, esivanhemmista ja lapsuuteni kodista : 97 kuvaa / Salme Setälä

Vuoden luonnonkuvat 97

Rokkivihko. [Nuottijulkaisu]. 97

torstaina, syyskuuta 27, 2012

Luettua syyskuu2012


Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan

Leeni Tiirakari & Manu Kärki: Someron kartanot

David Lynch: Catching the big fish - meditaatio, tietoisuus ja luovuus

Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat

David Lagercrantz: Minä Zlatan Ibrahimovic

perjantaina, syyskuuta 14, 2012

Kirjoitus Somero-lehdessä 14.9.2012: Monipuolista hyvinvointia maatiloilta


Maatalouden rakennemuutoksen jatkuessa nopeatahtisena tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia ideoita, jotta voimme turvata kotimaisen maataloustuotannon myös tulevaisuudessa. Maatalouden kannattavuusongelmat ovat tällä hetkellä äärettömän suuri kysymys. Vastauksia tulee etsiä hieman uusistakin kulmista. 

Hoivamaatalous on monimuotoisessa maataloudessa vielä suhteellisen vähän käytetty, mutta maailmalla nopeasti kasvava toimintamuoto. Sillä tarkoitetaan maatalousympäristössä tapahtuvaa hoivapalvelua, esimerkiksi Suomessa jo pitkään suosittua ratsastusterapiaa. Hoivamaatalous sisältää myös monenlaisia muita sellaisia virkistys-, kuntoutus- ja kasvatuspalveluita, jotka saavat merkittävää lisäarvoa siitä, että ne sijoittuvat maatilalle. Esimerkiksi vanhustenpalveluissa maatila tarjoaa nuoruudesta tutun ympäristön, johon niin moni vanhus kaihoaa. 

Kysymys on siis maatilan resurssien käyttämisestä uudella tavalla. Maatilan luontoympäristöllä on monia kasvatusta tai kuntoutusta tukevia ominaisuuksia. Se rauhoittaa, kohentaa mielialaa ja nopeuttaa stressistä palautumista. Maatilalla on mahdollista ottaa vastuuta pienistä askareista ja oman työn jäljet näkee heti. Siellä on mahdollista toimia eläinten kanssa, millä on omat tutkitut vaikutuksensa ihmisen hyvinvointiin. 

Suomalaisilla maatiloilla vastataan nykyajan kannattavuushaasteisiin eri tavoilla. Onkin selvää, ettei hoivamaatalous ratkaise kannattavuusongelmia isossa mittakaavassa. Mutta se tarjoaa joissain tapauksissa hyvän vaihtoehdon kalliille investoinneille ja tilakoon kasvattamiselle. Näin se mahdollistaa osaltaan myös luomu- ja muuta pienimuotoista tuotantoa. Tätä kautta maatiloilla mahdollistuu monimuotoinen ja nykyistä kannattavampi tulonhankinta. Samalla tukiriippuvuus vähenee.

Hoivamaatalous toisi vanhustenpalveluihin lisäarvoa ja niitä tuottamaan yksityisiä toimijoita järkevällä tavalla. Nythän Somerolla on valittu hyvin erilainen tapa yksityistää vanhustenpalveluja. Meillä pyritään saamaan kaikessa hiljaisuudessa uudet vanhusten palveluasumisyksiköt suurten kansainvälisten yhtiöiden hoitoon. Niiden toimintamuoto on lähinnä vanhusten säilöminen, jossa ihmisarvoiset palvelut eivät toteudu. 

Nämä pyrkimykset tuoda pääomasijoittajien pyörittämä vanhustenpalvelutoiminta paikkakunnallemme on päättäväisesti torjuttava, ja varmistettava somerolaisille vanhuksille hyvä ja laadukas hoiva sekä mahdollisuus saada palveluasumispaikka Somerolta.

Hoivamaatalous hyvin inhimillisenä ja kokonaisvaltaisesti ihmisen tarpeisiin vastaavana toimintamuotona on puolestaan erittäin positiivinen tapa tuoda hoivapalveluja tuottamaan myös yksityisiä toimijoita. Lisäksi se tuottaa monenlaista lisäarvoa koko paikkakunnalle. Someron kaupungin kannattaisikin tutkia hoivamaatalouden mahdollisuudet osana elinkeinopolitiikkaa. Hoivapalvelu on varsin työvoimavaltainen yritysmuoto. Sen myötä paikkakunnalle olisikin mahdollista saada lisää elinvoimaisuutta ja työpaikkoja.

Meillä Somerolla on monia muitakin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia maatalouden kohdalla. Paikallisista tuotteista tulisi kyetä luomaan valovoimaisia ja tunnettuja valtakunnallisia brändejä Kolatun juustojen malliin. Myös elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja tuottajien yhteistoiminnan mahdollisuudet pitää tutkia ja hyödyntää. Lisäksi Somerosta on tehtävä laajalti tunnettu lähiruoan käyttämisen edelläkävijäpaikkakunta. 

Antti Kotti
kaupunginvaltuutettu (sd.)
SDP:n maa- ja metsätaloustyöryhmän sihteeri

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2012

Luettua elokuu 2012


Jan-Erik Lundström (toim.): Valokuvallisia todellisuuksia

Aki Rautala: Rikoksia ilman rangaistuksia

Bohumil Hrabal: Tarjoilin Englannin kuninkaalle

Von Bagh, Tammi, Timonen, Toiviainen (toim.): Filmihullu vuodet 1989-1998

Marco Kosonen: Ravintola Loppu

tiistaina, heinäkuuta 31, 2012

Luettua heinäkuu 2012


Antti Helin: Praha - matkaopas

Neil Daniels: Judas Priest - metallin pioneerit

Juha Tanttu: Olut!

Seppo Järvinen: Kafkan varjo

Jussi- Pekka Hakkarainen (toim.): Praha - kirjailijan kaupunki

Jari Tervo: Layla

Veikko Huovinen: Ympäristöministeri

Stewart Lee Allen: Paholaisen juoma

maanantaina, heinäkuuta 02, 2012

Luettua kesäkuu 2012


Daniil Harms: Perinpohjainen tutkimus

Hugh Laurie: Järein asein

Teppo Vapaus: Herra Ylpön sydän

Andre Breton: Nadja

Frank Miller: Kohtalokas tappo

Turkka Hautala: Kansalliskirja

Manuela Bosco: Ylitys

torstaina, toukokuuta 31, 2012

Luettua toukokuu 2012


Kirsti Ekonen, Sanna Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia
”Niin sanotusta ’pienestä ihmisestä’ tuli 1840-luvun kirjallisuuden vaikutuksesta yksi venäläisen kirjallisuuden kestohahmoista. Pieni ihminen ei ole etuoikeutetun yhteiskuntaluokan edustaja, kuten on toinen venäläisen kirjallisuuden tunnusomainen henkilötyyppi eli tarpeeton ihminen. Pieni ihminen ei välttämättä edusta köyhälistöä, mutta kuuluu vähäosaisten kansanluokkaan. Suhteessa vallanpitäjiin hän on usein nöyryytetty ja sivullinen.
Hän voi olla myötätuntoinen ja välittää toisista, mutta hän voi edustaa myös ihmisyyden nurjaa puolta. Kaikkia monietnisen ja –kulttuurisen suurvallan väestönosia ja niiden pieniä ihmisiä ei kuitenkaan kuvattu yhtä myötätuntoisesti, vaan monet venäläiskirjailijat saattoivat esittää esimerkiksi puolalaiset ja juutalaiset vähemmän suopeassa valossa.”
Daniil Harms: Sattumia 

Daniil Harms: Ensiksi ja toiseksi 

Pekka Borg (toim.): Polkuja metsään 

”Metsäluonnonvaran moniarvoista hyödyntämistä on tarkasteltava kokonaisuutena, jonka tulee näkyä avoimena ja kaiken tarvittavan tiedon koordinoivana kansallisena päätöksentekona. Metsätaloudelle osoitettu voimakas yhteiskunnan tuki oikeuttaa vaatimaan, että metsän monimuotoisuus ja virkistyskäyttö turvataan talousmetsän hoidossa ja varmistetaan metsän tarjoamien ekosysteemipalvelujen jatkuminen sekä pysäytetään metsäluonnon köyhtyminen. Luonnon monimuotoisuus, metsän virkistyskäyttö ja metsämaaperän hiilinielu ovat julkishyödykkeitä, joiden hyödyt jakautuvat kaikille ja joiden on oltava vapaasti kaikkien saatavilla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena arvona on turvattava myös metsässä.”
Iiro Viinanen & Esko Seppänen: Vasen oikea, oikea vasen – keskustelukirjeitä

”Kotimaisen ruoan hintaan liittyen muistutan, että suurin osa valtion maatalousmenoista johtuu EU:sta ja Ahon - Viinasen hallituksen neuvottelemasta kehnosta liittymissopimuksesta. Kun muut jäsenmaat maksattavat maanviljelynsä EU:lla, Suomi on saanut vain luvan maksaa maanviljelynsä itse. Siinä tarkoituksessa pieni Suomi käytti vuonna 2010 EU-maista toiseksi eniten omaa rahaa (1 207 M€) kansalliseen tukeen. Enemmän omasta pussistaan omille viljelijöilleen maksoi vain Ranska (2 432 M€). Saksakin (1 045 M€) on jäänyt Suomen jälkeen, Ruotsista (52 M€) puhumattakaan.” 
- Esko Seppänen

”Arvelin ja toin sen julkikin, että vain liittyminen Emuun ja sen vakauskriteerit pitäisivät aisoissa maatalousbudjetin ja muut menot. No, nyt on nähty, että uskoni oli lapsenuskoa.” – Iiro Viinanen
Miika Nousiainen: Metsäjätti

Duff McKagan: It’s so easy  (ja muita valheita)

Jukka Kolari &Peter Forsgård: Parempia kuvia Canon EOS–järjestelmäkameralla

Hanneriina Moisseinen, Markku Nieminen: Sen synty – ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita

Martta Heikkilä (toim.): Taidekritiikin perusteet

”Arkipuheessa taidekritiikin ymmärretään usein olevan kielteistä: paheksuntaa tai vikojen etsimistä. Sanoihin ’kritiikki’ tai ’kriitikko’ ei alun perin liittynyt tällaisia merkityksiä. Immanuel Kantille kritiikki (Kritik) merkitsi niiden ehtojen tutkimista, joiden perustalta asiat voivat ylipäätään ilmetä meille. Kritiikki ei siten merkitse negatiivista ’kritisoimista’, vaan kykyä tarkastella asioita ja arvioida niiden merkityksiä.”

”Kriittisyys tarkoittaa itsenäistä ajattelua, uudenlaisten merkitysulottuvuuksien ja yhteyksien löytämistä ja kykyä kyseenalaistaa itsestään selvänä pidettyjä käsityksiä. Kriittisyys on myös kykyä välttää kaavamaisia ajatuskulkuja ja kuluneita puhetapoja; kritiikin tulee yhä uudelleen pystyä elävöittämään kohteensa merkityksiä synnyttävä voimavara – sikäli kuin kohteesta sellaista löytyy.”

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2012

Luettua huhtikuu 2012


Peter von Bagh: Aki Kaurismäki

Heidi Liekola: Päivä Tukholmassa

Mick Wall: W.A.R. W Axl Rose

James Franco: Palo Alto - novelleja

Maailman tila 2011 - kuinka maailma ruokitaan: Worldwatch-instituutin raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa

"Maailmassa tuotetaan nykyisin enemmän ruokaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta samalla nälkäisiä on enemmän kuin koskaan. Syy tiedetään. Liian kauan on keskitytty vain lisäämään ruoan tuotantoa piittaamatta siitä, kuka ruokaa saa ja millä hinnalla tai miten ruoan tuotanto vaikuttaa ympäristöön pitkällä aikavälillä. (...) Ruoan tuotanto kasvoi hämmästyttävästi 1900-luvun loppupuoliskolla. Samaan aikaan pohjustettiin kuitenkin valtavaa 2000-luvulla uhkaavaa ympäristökatastrofia." - Olivier de Schutter
"Ruoan tuotanto on monesta syystä mutkikas kysymys. Ensiksikin, itse maanviljely on monimutkaisempaa kuin maallikko ehkä ymmärtääkään. Jotta viljelijä menestyisi, hänen on tunnettava viljelykasvien ominaispiirteet sekä tidettävä paljon säästä, mikroilmastosta, maaperätyypeistä, maan viljavuudesta, tuhoeläimistä ja kasvitaudeista. Hänen täytyy myös hallita viljelykierto ja vuorolaidunnus sekä tuntea tuotteidensa markkinat. Kestävä maanviljely vaatii paljon tietoa ja tutkimusta sekä niiden yhdistämistä viljelijöiden perinteiseen tietotaitoon." - Hans R. Herren

maanantaina, huhtikuuta 02, 2012

Luettua maaliskuu 2012

J.M. Coetzee: Kesä
Risto Korhonen: Hakaniemen voimavuodet - valtapeliä ay-liikkeessä 1985-1995
Ari Mölsä (toim.): Kuntarakennekirja - oikeusoppineet puhuvat

Kunta ei kuitenkaan voi olla niin pieni, että se ei suoriudu lakisääteisistä tehtävistään. Tässä tulee epäilemättä jonkinlainen kokoraja vastaan, vaikka esimerkiksi kuntien voimavaroja vahvistamalla ja tehtäviä karsimalla voidaan joustavoittaa tämänkin rajalinjan vetämistä.

- Olli Mäenpää

Tulevaisuuteen voidaan ajautua tai siihen voidaan sopeutua tai sitten tulevaisuutta voidaan lähteä tavoitteellisesti tekemään.

- Tuomas Pöysti

Tuomas Kyrö: Benjamin Kivi
Markku Koski: Sydän hihassa

Sivistyneistöllä on niin ikään ollut aina tärkeä asema työväenliikkeessä. Peruskannattajajoukosta poikkeavat hahmot ovat ikään kuin todiste siitä, että aate on oikeassa.


Pekka Haavisto: Anna mun kaikki kestää - sovinnon kirja
Elsa Saisio: Katseen alaiset
Ari Väntänen: Michael Monroe
Miettinen: LoveLies
Nikolai Gogol: Pietarilaisnovelleja: Nenä, Päällystakki ja Hullun päiväkirja

keskiviikkona, helmikuuta 29, 2012

Luettua helmikuu 2012

Sovijärvi, Rytkönen, Nikkola (toim.): Sen piti olla normikeikka - sata tarinaa takahuoneista - viihdyttäjät kertovat
Marko Lempinen: Matti Hagman - Stadin kingi
Ari Wahlsten: Kosteiden mestojen balladi
Soikkanen & Soikkanen (toim.): Eränkävijä 2010-2011
William S. Burroughs: Interzone

tiistaina, tammikuuta 31, 2012

Luettua tammikuu 2012

Matti Torkkomäki: Häntälän notkot
Mikael Jungner: Outolintu
Jörn Donner: Elämänkuvia
Jari Juslen: Netti mullistaa markkinoinnin - hyödynnä uudet mahdollisuudet
Kauko Röyhkä: Kesä Kannaksella
Kimmo Jylhämö & Klaus Welp (toim.): Louserit Vuittuun ja muita Voiman vastamainoksia
Risto Anttonen: Miksi kunta menestyy?
Satu Itkonen: Taidekuvan äärellä
Matti Wiberg (toim.): Populismi - kriittinen arvio
Reima Flyktman: Suuri digikuvauksen käsikirja

tiistaina, tammikuuta 03, 2012

Luettua joulukuu 2011



Kauko Röyhkä, Juha Metso: Rajantakainen Karjala

"Mikä minua vaivaa kun syrjäiset, kolkot paikat, sota ja vankileirit ovat aina kiehtoneet minua? Ja kauniit naiset. Siinä suhteessa Venäjä on ihmeiden maa. Lotinanpellonkin kaltaisessa perslävessä näkyy näin perjantai-iltana useita siroja, pitkäsäärisiä tyttöjä minihameissa. Taitavasti he harppovat korkkareillaan kuoppien ja haljenneiden laattojen yli."


Walter Isaacson: Steve Jobs

"Minun intohimonani on ollut rakentaa kestävä yritys, jossa ihmisiä motivoidaan tekemään erinomaisia tuotteita. Kaikki muu oli toissijaista. Totta kai oli hienoa tehdä voittoa, koska juuri se antoi mahdollisuuden tehdä hyviä tuotteita. Mutta motiivin lähde olivat tuotteet, eivät voitot. Sculley käänsi nämä prioriteetit toisin päin niin, että tavoitteena oli tienata rahaa. Ero voi vaikuttaa pieneltä, mutta lopulta se merkitsee kaikkea. Se ratkaisee millaisia ihmisiä palkkaat, ketkä saavat ylennyksiä, mistä palavereissa puhutaan."


Victor Norwood: Tyttö nuoralla

Marshall Grover: Bill ja Ben petturin jäljillä

Jari Järvelä: Zombie

Val McDermid: Sammunut syke

Kauko Röyhkä: Job

Timo Soini: Maisterisjätkä

"Tulevaisuuden maailmassa ja Suomessa puhdas ruoka ja vesi tulevat entistä tärkeämmiksi, siksi kaupunkilaistenkin on syytä seurata, mitä maataloudessa tapahtuu."