tiistaina, joulukuuta 17, 2013

Budjettivaltuustosta


Joulukuun valtuusto on kauden tärkein kokous, koska silloin lukkoon lyödään tulevan vuoden budjetti. Tällä kertaa oli mielenkiintoista havainnoida uuden valtuuston dynamiikkaa ja päätöksenteon pohjavireitä. Budjetti on pääosin tyydyttävä, osin jopa erittäin hyvä, mutta muutama päätös jäi harmittamaankin.

Ennen budjetin käsittelyä päätettiin kouluverkkosuunnitelmasta. Vähin puhein ja lähinnä muodollisen äänestyksen myötä laitettiin somerolainen kouluverkko valtaosiltaan uusiksi. Tätä taustaa vasten oli ehkä erikoista, että kokouksen suurimmaksi kiistakapulaksi nousi Rauhankallion vanhusten palvelutalo.

Rauhankallion säilyttämisen perusteleminen sillä, että kyliltä ei saa viedä palveluja, on outoa, kun samalla lakkautetaan kyläkouluja. Koulu on kylän sydän. Se tarjoaa alueen asukkaille yhteisen tilan, joka on yleensä muussakin kuin pelkässä koulukäytössä. Kyläkoulun olemassaolo saattaa houkutella alueelle muuttavia lapsiperheitä. Vanhusten paleluyksikkö on eri juttu. Se palvelee lähtökohtaisesti kaikkia somerolaisia, eikä kyläyhteisölle ole siitä ihmeellisempiä hyötyjä.

Päätös Rauhankalliosta siirtyy nyt vuodella eteenpäin. Olin itse kaupunginhallituksessa vahvasti sitä mieltä, että Rauhankallio tulisi lakkauttaa Lamminiemen yksikön valmistuttua. Mielipiteeni ei täysin muuttunut valtuustossakaan, vaikka lopulta päädyin äänestämään Rauhankallion säilyttämisen puolesta.

Perustelen takinkäännöstäni sillä, että keskustelu valtuustossa osoitti liikaa puutteita tiedoissa, joiden pohjalta päätöstä oltiin tekemässä. Myös yksikön omistautuneimmat puolustajat myönsivät lakkautuspäätöksen olevan edessä muutamien vuosien kuluttua. Minäkin olen edelleen sitä mieltä, että Rauhankallio tulee lakkauttaa lähivuosien aikana. Tämänkaltaiset päätökset tulisi voida tehdä vankan enemmistön turvin, mieluiten yksimielisesti, eikä ainakaan pienellä erolla äänestyksessä. Tämä saatesanoiksi ensi vuoden valmisteluun.

Oma mielenkiintoinen nyanssinsa Rauhankallio-kysymyksen käsittelyssä oli se, että niin keskusta, kokoomus kuin perussuomalaisetkin olivat tehneet asiasta ryhmäpäätöksen. Meillä sosialidemokraateissa ei moinen tullut mieleenkään ja jotenkin vierastan ryhmäpäätöksiä tämäntyyppisissä kysymyksissä. Keskustan ryhmälle tunnuksenomaista oli myös monien neuvottelutaukojen pitäminen. Rivit haluttiin pitää suorina, eikä lipeämistä ryhmäkurista sallittu. Vaikuttaa siltä, että keskustaryhmän uudistunut johto haluaa ottaa porukkansa tiukkaan kuriin. Toivottavasti tämä ei merkitse paluuta vanhoihin synkkiin aikoihin. Niistä ollaan kuitenkin tultu pitkiä askelia eteenpäin kohti aidosti keskustelevaa päätöksentekoa.    

Eniten valtuuston kokouksesta harmittamaan jäi se, että esityksemme sosiaalityön ennaltaehkäisyyn panostamisesta tyrmättiin. Esitimme vaivaista 80 000 euroa ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön. Esityksemmekin jälkeen olisi vuodelle 2014 budjetoitu sosiaalityöhön edelleen vähemmän kuin vuodelle 2013. Esimerkiksi lastensuojelumme tilanne ei kuitenkaan näytä yhtään valoisammalta. Eli lisäbudjetti on jälleen kerran tilattu jo etukäteen. Rahakysymyskään tämä lisäys ei sinänsä olisi ollut, koska ennaltaehkäisevä työ olisi säästänyt itsensä takaisin kovan tason sosiaalityössä, huostaanotoissa ja muissa.

Jotenkin rujo kuva valtuuston arvopohjasta tulee, kun huomioi, että tätä rahaa sosiaalityöhön ei myönnetty, mutta 60 000 euroa kiinteistöjen kunnossapitoon irtosi ilman mutinoita. Eli kiinteistöjen kunnossapitoon satsataan kyllä, mutta ihmisten ei niinkään.

Sosialidemokraattien ryhmäpuheessa esitettiin vakavia kysymyksiä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille. Heidän omavaltainen toimintansa tarkoittaa sääntöjen, ohjeiden, lakien ja kaiken yhdessä sovitun heittämistä romukoppaan. Eikä tätä toimintaa edes vaivauduta selittämään tai puolustamaan. Asiasta ei haluta keskustella, se halutaan vaieta kuoliaaksi. Jälleen yksi ikävä signaali siitä, että vanhoihin huonompiin aikoihin ollaan palaamassa. Kysymyksemme olivat vakavia ja ne ansaitsevat perusteltuja vastauksia.  

Kouluverkon karsimisen vastapainoksi valtuusto päätti rakentaa molemmille säilytettäville kyläkouluille monitoimikentät. Päätöksillä annettiin vahva signaali siitä, että niin Pitkäjärven kuin Oinasjärvenkin koulujen halutaan säilyvän. Muuten niihin ei investoitaisi täysin uusia kenttiä. Toivoisin, että näiden alueiden ihmiset nyt aktivoituisivat tekemään töitä kyliensä ja koulujensa elinvoimaisuuden eteen. Kyläkoulujen kohdalla on ollut huomioitava kerta kerran jälkeen se, että barrikadeille noustaan vasta sitten, kun koulun lakkauttamispäätös on tehty. Aika toimia Oinasjärven ja Pitkäjärven koulujen puolesta on nyt. Aloitteen on oltava kyläläisillä. Kaupunki tukee tätä työtä osaltaan.

Perussuomalaisten ryhmästä ihmeteltiin, että miten ihmeessä näitä kenttiä nyt annetaan toisille kouluille kun samaan aikaan toisia kouluja lakkautetaan. Tämä kylänihilismi on kyllä aivan käsittämätöntä. Kyliä ei tule ajaa toisiaan vastaan.
 
Perussuomalaisten riveistä tuli muutenkin jälleen outoja avauksia. Sieltä ehdotettiin niin tiemäärärahojen leikkaamista kuin luottamushenkilöpalkkioiden poistamistakin. Kuvaavaa oli, että edes omasta ryhmästä ei kannatusta tullut näille kummallisille hajatelmille.  

sunnuntaina, marraskuuta 03, 2013

Luettua syys- ja lokakuu 2013


Syyskuu

Taavi Soininvaara: Toinen peto

Lokakuu

Ida Hakola & Ilona Hiila: Strateginen ote verkkoon - tavoita & sitouta sisältöstrategialla

Juha Metso & Vesa Siren: Sielun Veljet - kuvat

Pasi Pekkola: Unelmansieppaja

tiistaina, lokakuuta 08, 2013

Valtionosuudet eivät ole avustuksia


Somero-lehden (8.10.2013) artikkeli Someron SAK:n paikallisjärjestön tilaisuudesta sisälsi muutamia erikoisia tulkintoja. Kun julkisesti kokoomuslainen henkilö kirjoittaa siitä, mitä sosialidemokraatti puhuu, kannattaisi olla ehkä erityisen tarkka. Kun demari puhuu valtionosuuksista, kokoomuslaisessa sananparressa asia muuttuu valtion avustuksiksi. Toivottavasti kyseessä on vahinko ja väärinymmärrys, mutta käydään varmuuden vuoksi pieni kurssi perusasioista.  

Valtionosuudet ovat kunnille valtiolta peruspalveluiden järjestämistä varten tulevaa rahaa. Someron kannalta keskeinen taloudellinen ongelma muodostuu siitä, että suuri osuus tulorahoituksesta kiertää valtion kassan kautta. Ja sehän kumisee tyhjyyttään, kuten tiedetään.  

Valtionavustukset ovat puolestaan avustusluonteisia määrärahoja, joita myönnetään valtion budjetista määräaikaisina erilaisiin hankkeisiin. Leimaamalla valtionosuudet avustuksiksi sorrutaan paitsi asiavirheeseen, asetetaan kunnat samalla ikään kuin valtion ylläpidettäviksi. Tämä on mainittua asiavirhettäkin suurempi erhe.  

Valtiolla ja kunnilla on yhdet veronmaksajat. Kunnallisten peruspalvelujen rahoitus on järjestetty niin, että osa siitä tulee kuntien oman verotuksen kautta ja osa valtionverotuksen kautta. Tällä järjestelmällä kuntien välisiä eroja tasataan ja huolehditaan viime kädessä siitä, että kaikilla kunnilla on edellytykset huolehtia peruspalveluista. Someron kaupungin korkea valtionosuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että väestömme on varsin ikääntynyttä.  

Tästä herääkin puolestaan yksi merkittävä kysymys. Someron kaupunki saa siis tulorahoituksestaan erittäin merkittävän osan vanhustenpalvelujen järjestämiseen, mutta käyttääkö se lopulta kyseiset rahat vanhustenpalveluihin, vai johonkin aivan muuhun?  

Löytyisikö tästä rahapotista esimerkiksi pieni siivu vanhusten päivätoiminnan käynnistämiseen vihdoin ja viimein? Asiassahan on menty vuosi vuoden jälkeen sen taakse, ettei Somerolta löydy tiloja. Eikö todella? 

Antti Kotti
kaupunginvaltuutettu (sd.)
kaupunginhallituksen 2. varapj.  

keskiviikkona, lokakuuta 02, 2013

Yhteispalvelupisteestä


 

Forssan Lehden pääkirjoituksessa iloittiin eilen tiistaina, että Forssaan saadaan yhteispalvelupiste. Somerolle sellaista ei haluttu. Kirjoitimme asiasta Riitta Lehtisen kanssa jo aiemmin. (Kirjoitus: http://somero.sdp.fi/2013/09/17/miksi-somerolle-ei-haluta-lahipalveluita/)
 
Koska asiakokonaisuus on monipuolinen ja lausunnossa otettiin kantaa kattavasti eri asioihin, listaan alla kaupunginhallituksen pöytäkirjasta poimitut äänestykset. Äänestimme siis muustakin kuin vain siitä, halutaanko pistettä Somerolle vai ei.  
 
On ollut harmillista todeta, että yhteispalvelupisteen tyrmänneet keskustan ja kokoomuksen edustajat kaupunginhallituksessa eivät ole vaivautuneet edes perustelemaan kantaansa vastineella kirjoitukseemme.
 
---
 
LAUSUNTOPYYNTÖ JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTISTA

Valtionvarainministeriö on pyytänyt lausuntoa julkisen hallinnon asiakaspalvelun
kehittämishankkeen loppuraportista 13.9.2013 mennessä. Raporttiin sisältyy ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta.
Hanke on kiteyttänyt tavoitteensa seuraavasti:
 
1. Asiakas saa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä (yhden luukun periaate).
 
2. Julkisen hallinnon yhteiset asiakaspalvelupisteet sijaitsevat kohtuuetäisyydellä asukkaista.
 
3. Julkisen hallinnon yhteiset asiakaspalvelupisteet lisäävät hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta.
 
Liite
 
Ehdotus kj: Kaupunginhallitus antaa oheisen lausunnon julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen loppuraportista.
Asian käsittely:

Lausunto käsiteltiin kysymyksittäin:

Kysymys 1:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 2:


Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen kaksi muotoillaan seuraavasti: Somero ei kuulu niiden kuntien joukkoon, joille ehdotuksessa ollaan asettamassa yhteispalvelupisteen järjestämisvelvollisuus. Someron kaupunki edellyttää, että myös Somerolle perustetaan yhteispalvelupiste.


Somerolla on tällä hetkellä saatavissa edunvalvonnan, TE-toimiston, Kelan ja poliisin
palveluja erillisistä palvelupisteistä, joiden henkilöstö ja aukioloajat on karsittu minimiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus on parhaillaan esittämässä Someron TE-toimiston sivupisteen lakkauttamista.
Someron kaupungin maantieteellinen laajuus, sijainti, etäisyydet lähimpiin palvelutoimistoihin ja huonot joukkoliikenneyhteydet merkitsevät asioinnin suuresti
hankaloituvan ja monessa tapauksessa tulevan mahdottomaksi, mikäli palvelu
lakkautetaan omalta paikkakunnalta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueelta löytyy
paikkakuntia, joille esitetään yhteispalvelupistettä, vaikka niiden tilanne palvelujen
hakemisen suhteen naapuripaikkakunnalta on huomattavasti parempi kuin Somerolla.
Someron kaupunki katsoo, että lähipalvelujen turvaamiseksi on välttämätöntä, että
yhteispalvelupisteiden verkko ulotetaan myös Somerolle.
Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen:
 
Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen kaksi osalta äänin 6-3.


Kysymys 3:


Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 4:


Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen neljä muotoillaan seuraavasti: Pohjaesityksen ensimmäinen virke säilytetään. Loppuosa poistetaan ja laitetaan tilalle seuraavat teksti:
 
Someron kaupunki katsoo, että Somerolle tulee perustaa yhteispalvelupiste, jonka yhteydessä voidaan tarjota myös kunnallisia palveluita tavalla, joka mahdollistaa henkilöstöresurssin järkevän käytön ja toiminnallisesti mahdollisimman järkevän kokonaisuuden muodostamisen. Yhteispalvelupiste voi tarjota hyvän mahdollisuuden
mm. laajentaa aukioloaikoja, joiden puitteissa kunnalliset palvelut ovat saavutettavissa.


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen neljä osalta äänin 6-3.
Kysymykset 5-11:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 12:


Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 12 muotoillaan seuraavasti: Pohjaesityksen vastaus pidetään sellaisenaan ja perään lisätään: Yhteispalvelupisteeseen on luotavissa toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa kattavat aukioloajat pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 12 osalta äänin 6-3.


Kysymykset 13–14:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 15:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 15 muotoillaan seuraavasti: Someron kaupunki kannattaa laajempaa palvelupisteverkkoa ja edellyttää että se ulotetaan myös Somerolle.
 


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 15 osalta äänin 6-3.


Kysymys 16:

 
Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 16 muotoillaan seuraavasti: Someron kaupunki lähtee siitä, että yhteispalvelupisteeseen
koottaisiin kaikki nykyiset valtionpalvelut, joita täydennettäisiin soveltuvin osin kunnallisilla palveluilla. Mikäli yhteispalvelupistettä ei saada Somerolle, Someron kaupunki edellyttää, että palvelut säilytetään paikkakunnalla vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 16 osalta äänin 6-3.
Kysymys 17:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 18:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastauksesta kysymyksen 18 osalta poistetaan viimeinen virke: ”Jos työhön ei sisälly minkäänlaista substanssiosaamista vaativaa työtä, joka lisäisi työn mielekkyyttä, voi motivoituneiden työntekijöiden rekrytoiminen olla hankalaa.”


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 18 osalta äänin 6-3.
Kysymys 19:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.
 

Päätös: Hyväksyttiin, kysymysten 2, 4, 12, 15, 16 ja 18 osalta äänin 6-3 edellä esitetyn mukaisesti.
 
---

Tiedoksi: Valtiovarainministeriö

tiistaina, syyskuuta 10, 2013

Mielipidekirjoitus Somero-lehdessä 10.9.2013: Someron kätketyt helmet esiin


Oli verrattoman ilahduttavaa lukea, että Akustinpuistoa ollaan vihdoin alettu kunnostaa ja ehostaa (Somero-lehti 6.9.2013). Puistosta on tehtävissä viihtyisä ja monipuolinen alue, jota kuntalaiset voivat hyödyntää lukemattomin tavoin. Onkin ollut erikoista, että tämä Someron kaupunkikeskustan helmi on haluttu tähän asti piilottaa.

Seuraava askel olisi laittaa Akustinpuistoon johtava pahasti pusikoitunut jokivarsi kuntoon. Helsingintiestä katsottuna joen Rantatuvan puoli on jo kunnostettu. Nyt olisi perusteltua kunnostaa myös Akustinpuiston puoleinen jokiranta. Näin Helsingin suunnasta Somerolle saapuva kohtaisi miltei ensimmäisenä kauniin puisto- ja järvimaiseman, joka siis vielä tällä hetkellä on rumien pusikoiden ja puiden kätkemä.

Somero on täynnä näitä piilotettuja helmiä – ihmisiä, paikkoja, yrityksiä, yhdistyksiä, tuotteita ja ideoita. Kaupungin elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden kannalta ne kannattaisi tunnistaa, ehostaa ja nostaa meidän kaikkien näkyville, yhteiseksi iloksemme.  

Antti Kotti
kaupunginvaltuutettu (sd.)

torstaina, syyskuuta 05, 2013

Luettua elokuu 2013


2nd Danube exhibition 2013
Special themes circuit 2013
Markus Itkonen: Kadonneet kirjaintyypit - suomalainen kirjainmuotoilu 1920 - 1985
Larry Shapiro: Zen ja juoksemisen taito
Sakari Kiuru: Mielikuvademokratia

Sixten Korkman: Talous ja utopia

"(..) 1950-luvulla Suomen metsissä oli talvisin puoli miljoonaa miestä puita kaatamassa; tänään 6000 metsäkonetta miehineen korjaa kaksinkertaisen puumäärän 1950-luvun määriin verrattuna."

tiistaina, elokuuta 20, 2013

Enemmän ja vähemmän valitettavia valituksia


Pentti Saarikoski kiteytti nykyisen poliittisen kriittisyyden ytimen jo 60-luvulla ’Prahan päiväkirjoissaan’ toteamalla, että ”hallitus on hyvä olemassa, koska siihen voi purkaa kiukkunsa, kun on epäonnistunut naisten parissa."
”hallitus on hyvä olemassa, koska siihen voi purkaa kiukkunsa, kun on epäonnistunut naisten parissa."

Politiikassa kriittisyys on yksi tärkeimmistä arvoista. Se tarkoittaa sitä että toimija ajattelee omilla aivoillaan sen sijaan, että taapertaisi porukan jatkona kyseenalaistamatta koskaan mitään.

Toisaalta se että maalailee loputtomia salaliittoteorioita ja epäilee kaikkea ja kaikkia, ei ole järkevää kriittisyyttä. Tuolta pohjalta ei voi toimia politiikassa tai saada ainakaan mitään aikaan. Eteenpäinmeno perustuu yhteistyölle, luottamukselle ja sopimiselle.

Someron kaupunginhallituksen syyskauden ensimmäisen kokouksen jälkipuolisko koostui kolmen pykälän kokonaisuudesta, jossa oli kyse hallitukseen ja sen virkamiehiin kohdistuvista oikaisuvaatimuksista, kanteluista ja valituksista. Valittaja on kaikissa tapauksissa sama ja näistä yhteyksistä jo tutuksi tullut kuntapoliitikko.

Hallitus antoi selvityksen aluehallintovirastolle tehtyyn kanteluun. Esittelijän luonnostelemassa pohjassa oli kappale, jossa kerrottiin kaupunginhallituksen toteavan, että kyseisen valittajan ”vaatimukset, oikaisuvaatimukset, valitukset ja kantelut työllistävät koko Someron kaupungin hallintoa merkittävästi jo tällä hetkellä ja erillisen päätöksen tekeminen hänen jokaisesta poliittisesta esityksestään lisäisi entisesti tätä työtaakkaa”. Esityksestäni hallitus poisti kappaleen selvityksestä yksimielisesti.

Poistoesitykseni perusteena oli, etteivät tämänkaltaiset asiat kuulu aluehallintovirastolle annettavaan viralliseen selvitykseen. Esittelijä olikin eksynyt vastaamaan valittajalle, ei kantelua tutkivalle virastolle, jolle sivumennen sanoen lienee selvinneet mainitut asiat muutoinkin, koska sama henkilö työllistää myös heitä.

Rajaamaton oikeus valittaa viranomaisen päätöksestä on yhteiskuntamme kulmakiviä. Sitä tulisi kunnioittaa käyttämällä sitä harkiten ja vastuullisesti. Viranomaisen tehtäviin ei kuulu määrittää valituksen perusteita tai motiiveita. Viranomainen käsittelee jokaisen valituksen asiallisesti ja mikäli toiminnassa ilmenee korjattavaa, ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Someron valituskierre sisältää ainakin minun käsityskykyni ylittäviä tapauksia, joita voisi kutsua vaikkapa pidennetyksi ja ylimitoitetuksi naapuririidaksi. Joukossa on kuitenkin monia valituksia, joissa puututaan huonoon hallintoon, selkeisiin virheisiin tai hallintokulttuurin heikkouksiin. Niissä ollaan oltu paikoitellen aika lähellä sitä, mitä mm. oma ryhmäni viime valtuustokauden lopulla varsin voimallisesti kritisoi.

Hallinnon puoleltakin olisi hyvä kyetä myöntämään tehdyt virheet ja tarvittaessa korjaamaan menettelytapoja. Hallinnon tulisikin vastata valituskierteeseen hoitamalla tonttinsa niin hyvään kuntoon, ettei valituksenaiheita enää löytyisi. Aidosti läpinäkyvä, keskusteleva ja viimeisen päälle hoidettu hallinto on kaikkien etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Meillä Somerolla on työ hallinnon parantamiseksi ja päätöksentekokulttuurin kehittämiseksi hyvillä aluillaan. Valituskierre lyö tätä arvokasta työtä korville. Valitukset herättävät vastareaktioita ja ajatuksia tyyliin: miksi tehdä mitään paremman hallinnon eteen kun kuitenkin valitetaan. Jatkuvat valitukset myös ajavat hallinnon kuoreensa ja viranhaltijat siilipuolustukseen.

Itse näen uuden kaupunginjohtajan valtavan hyvänä mahdollisuutena uudistaa hallintoa varsinkin kun prosessi hallinnon kehittämiseksi on saatu jo hyvälle alulle. Mikäli hänet toivotetaan tervetulleeksi epäilyillä, kyräilyllä, valituksilla ja kanteluilla, ei parasta hyötyä tästä mahdollisuudesta saada irti.

Tässä mielessä herättää epäilyksiä kaupunginjohtajan valintaan liittynyt arvoton ja järjetön näytelmä, joka huipentui valtuuston kokouksessa, jossa valinnasta äänestettiin. Eri nimien heittely sinne tänne sattumanvaraisesti käsittelyn eri vaiheissa löi koko tilanteen läskiksi enkä ainakaan minä vieläkään ymmärrä mitä sählingillä haettiin. 


tiistaina, elokuuta 06, 2013

Perusturva haasteiden edessä


Someron kunnallispolitiikan syksy ottaa varaslähtöä rytinällä, kun perusturvalautakunta kokoontuu käsittelemään suuria asioita tänään tiistaina. Listalla on miltei 1,5 miljoonan euron lisäbudjetti ja kierrellen kaarrellen muotoiltu päätös Rauhankallion ryhmäkodin lakkauttamisesta.

Lisäbudjetti tilattiin tämän vuoden budjettia laadittaessa viime joulukuussa. Silloin esitin kaupunginhallituksessa miljoonan euron lisämäärärahaa perusturvaan. Koska kaupunginhallituksessa me sosialidemokraatit jäimme esityksen kanssa yksin, yritimme valtuuston kokouksessa saada edes hieman lisärahaa perusturvaan muokkamalla esitystämme maltillisemmaksi. Tämäkin kaatui äänestyksessä.

Esitykseni kaupunginhallituksessa perustui siihen, että perusturva hyväksyi budjettinsa vuoden 2012 tietojen pohjalta. Päätöksen jälkeen perusturvalta pamahti yli miljoonan euron lisäbudjetti, jossa esimerkiksi lastensuojelun menot olivat kasvaneet merkittävästi. Tätä ei siis perusturvassa vielä ollut tiedossa budjetin käsittelyvaiheessa. Kun budjetti tuli kaupunginhallituksen käsittelyyn, lisäbudjetti ja sen osoittama vaje olivat tiedossa.

Alibudjetointi ja sen myötä vuosittaiset lisäbudjetit ovat tulleet somerolaiseksi tavaksi hoitaa taloutta nykyisen kaupunginjohtajan aikana. Sama meno näyttää jatkuvan ensi vuodellekin. Vuoden 2014 talousarvioraameja laadittaessa esitin perusturvan raamiin puolen miljoonan lisäystä. Tarve olisi noin kolminkertainen, joten esitykseni oli vahvasti kompromissihakuinen. Tyrmäys tuli äänin 6-3.

Perustelin esitykseni perusturvajohtajalta saamillani tiedoilla tulevista määrärahatarpeista, joita raameja laadittaessa ei oltu huomioitu. Lastensuojelumenojen kasvussa oli ensimmäinen puolen miljoonan lisätarve. Lisäksi tulisi huomioida Salon Nokian irtisanomisten vaikutukset sosiaalipuolelle (500 päivää tulee täyteen monelle 2014), että ensivastehoidon siirtyminen sairaanhoitopiirille lisää todennäköisesti kustannuksia merkittävästi 2014, ja että vanhuspalvelulain voimaantulo lisää painetta palveluasumiseen. Myös Tervaskannon laajennuksen tuomat henkilöstökustannukset tulevat osittain jo vuodelle 2014, mikäli rakennus valmistuu ajoissa. Yleinen kustannuskehityskin olisi hyvä huomioida.

Raami pysyi tiukkana ja nyt perusturvatoimi on mahdottoman tilanteen edessä mikäli he haluavat tehdä raamissa pysyvän budjetin. Näin somerolaisesta talousarviosuunnittelusta ovat pudonneet viimeiset realismin rippeetkin pois.  

"Näin somerolaisesta talousarviosuunnittelusta ovat pudonneet viimeiset realismin rippeetkin pois."    
Kaupungin talous ei kestä puolentoista miljoonan euron lisäbudjetteja. Kaupungille kertyneet laskut on toki maksettava, mutta lisäbudjettien hyväksyminen olankohautuksella ei voi jatkua. Kuntatalous kiristyy rankasti lähitulevaisuudessa ja siksi toimintaa on alettava sopeuttaa jo nyt. Helppoja säästökohteita ei ole, eikä yhteisiin talkoisiin vastuullisen talouspolitiikan tekemiseen näytä olevan innostusta.

Sopeuttamiseen voidaan lukea esimerkiksi yksiköiden lakkauttaminen. Rauhankallion ryhmäkodin lopettaminen onkin perusturvan listalla. Päätösehdotus lautakunnalle on muotoiltu erikoisella tavalla.
Perusturvalautakunta päättää "aloittaa Rauhankallion ryhmäkodin toiminnan siirtämisen val- mistelun uuteen tehostun palveluasumisen yksikköön, siten että valmistelu tehdään seuraavilla lähtöolettamilla: Rauhankallion ryhmäkodin toiminta lakkaa uuden tehostetun palveluasumisen yksikön valmistuttua. Jatkossa Someron kaupunki järjestää vanhusten tehostettua palveluasumista Palvelutalo Tervaskannossa ja uudessa tehostetun palvelu- asumisen yksikössä sen valmistuttua, mikäli paloviranomainen hyväksyy yllä olevan siirtymäajan."

Pykälään on sotkettu ensinnäkin tavallaan lausunto paloviranomaisille, jotka ovat huomauttaneet yksikön paloturvallisuuden vaativan tiettyjä parannuksia. En usko, että tämä muotoilu vakuuttaa jo kerran katteettomilla lupauksilla hämättyjä viranomaisia. Minusta tarvittavat investoinnit on yksiselitteisesti tehtävä, jotta paloturvallisuus saadaan kuntoon.

Toiseksi pykälässä ollaan siis lakkauttamassa Rauhankallion ryhmäkotia, kunhan Tervaskannon laajennus valmistuu. Lakkauttaminen perustuu toisaalta siihen, että Rauhankallio on ilmeisesti rakennusteknisessä mielessä jollain tavalla tiensä päässä (joskaan tästä ei teknisen toimen arviota ole saatu), toisaalta siihen, että tilat eivät vastaa nykynormeja ja lopulta tietysti taloudellisiin seikkoihin (eli keskittävään politiikkaan, jota keskusta vastustaa valtakunnallisesti, mutta suosii paikallisesti).

Rauhankallion yksikkö on kodinomainen, lämmin ja tiivis yhteisö, jonka jäsenet puolustavat omaa ryhmäkotiaan. Toiminnallinen puoli asettaa haasteensa, mutta tähänkin asti on pärjätty hyvin. Mitään kiirettä Rauhankallion lakkauttamiselle ei ole, ellei tekninen toimi joskus saa resurssipulastaan huolimatta selvitettyä rakennuksen kunnosta jotain erityisen hälyttävää.

Kysymys on pohjimmiltaan siitä riittävätkö vanhusten avohoidon paikkamme Tervaskanto kakkosen valmistuttua siihen, että kaikki somerolaiset vanhukset hoidetaan Somerolla. Nythän paikkakunnan ulkopuolelle on sijoitettu noin 15 vanhusta, ja paikkaa jonottaa lisäksi noin kymmenen ikäihmistä. Paikkojen tarve lisääntyy koko ajan ja onkin odotettavissa, että uusi yksikkö täyttyy nopeasti.

Rauhankallion säilyttäminen on perusteltua kunnes voimme taata ilman sitä kaikille somerolaisille vanhuksille paikan Somerolla.  

torstaina, elokuuta 01, 2013

Luettua kesä- ja heinäkuu 2013


Heinäkuu

Ari Vatanen & Vesa Väisänen: A. Vatanen, Tuupovaara

Elsa ja Sakari Virkkunen (toim.): Jyviä ja akanoita - suomalaisten sanomaa vuosilta 1958 - 88

Jimi Sero & Tommi E. Virtanen: Mun tie - läpi Smackin, Ballsin ja kosteiden vuosien

Dan Brown: Inferno

Silvia Ferrari: 1900-luvun taide - taiteen suuntaukset, taiteilijat ja ilmiöt historiallisesta avantgardesta viimeisimpiin virtauksiin

Seppo Niemelä: Maaseudun merkitys

Hannele Pokka: Porvarihallitus

Yngwie J. Malmsteen: Relentless - the memoir

Huttunen, Kiiskinen, Tuominen (toim.): Mikään ei häviä - kirjoituksia kuolemankultuurista


Kesäkuu

Väinö Tanner: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana

Pussy Riot - punkrukous vapauden puolesta

Valokuva taiteeksi - Hannula ja Hinkka -kokoelma

keskiviikkona, toukokuuta 29, 2013

Luettua toukokuu 2013


Pete Townshend: Kuka olen

"Yhtä kaikki minä luotan Britanniaan ja sen demokraattiseen järjestelmään. Olen ylpeä, että voin olla luomassa työpaikkoja, ja vaikka olen rikas ja etuoikeutettu, sydämessäni ja toimissani olen yhä sosialisti ja aktivisti, valmiina aina puolustamaan altavastaajia ja maahan lyötyjä ja viihdyttämään heitä, jos vain pystyn."

David Kenning & Robert Jackson: Maailman oluet

Jari Tervo: Jarrusukka

Ari Sainio (toim.): Viesti perille - Selko-opas kunnille

Heikki Saari: Eero Heinäluoma - tasavallan vahva mies

Elisa Juholin: Communicare! - kasva viestinnän ammattilaiseksi

perjantaina, toukokuuta 03, 2013

Luettua huhtikuu 2013


Mika Arramies, Tuulikki Hakkarainen: Viimeinen pisara - toipumisen avaimet - tietoa alkoholismista ja läheisriippuvuudesta

Bill Mason ja Lee Gruenfeld: Jalokivivarkaan tunnustukset

tiistaina, huhtikuuta 02, 2013

Luettua maaliskuu 2013


Viljami Puustinen & 22 Pistepirkko: 22 Pistepirkko

Risto Uimonen: Pääministerin puhuva pää - yhdeksän pääministerin mediasuhteet Martti Miettusesta Mari Kiviniemeen

Dan Brown: Angels & demons

Ihalainen, Kettunen: Turvaverkko vai trampoliini - sosiaaliturvan mahdollisuudet

Stephen Fry: Koppava kloppi - muistelma

perjantaina, maaliskuuta 01, 2013

Luettua helmikuu 2013


Vince Neil, Mike Sagier: Tatuointeja ja tequilaa

Franz Kafka: Tuberkuloosifragmentit

Nurmi, Lehtinen, Ryhtä: Paikallislehti Someron seitsemän vuosikymmentä

Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut - miten ruokasi eli elämänsä

Pirjo Hassinen: Popula

"Sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja Visa Fors on pyytänyt vapautusta tehtävästään. Syyksi hän kertoo Popula -puolueen aiheuttaman ilmapiirin muutoksen politiikassa. Fors sanoo, että työ eduskunnassa on käynyt hänelle kestämättömäksi ja jopa järjenvastaiseksi."
 
J.K. Ihalainen: Eurooppalainen kuolemankirja - valitut runot

Antti Mykkänen (toim.): Valtuutetun käsikirja 2013-2016

"Julkista keskustelua seuraamalla saa helposti kuvan, jonka mukaan suomalaisten ainoaksi, joskin laajasti harrastamaksi poliittisen osallistumisen muodoksi on jäämässä politiikan arvostelu. Äänestäminen ei kiinnosta eikä vaikutusmahdollisuuksiin uskota. Taloudellisia ja muitakaan ongelmia tuskin olisi, jolleivät poliittiset päättäjät niitä nimenomaisesti järjestäisi." - Juhani Pehkonen
 
Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja

" "Rahan kiristäminen maanviljelijöiltä on sivilisaation perusta", tiivistää historioitsija John Hirst. Pienillä metsästäjä-keräilijäheimoilla ei ollut varaa ylimääräiseen; jokaisen täysi työpanos tarvittiin päivittäiseen hengissä pysymiseen. Maanviljelijöiden avulla luonto pystyi elättämään paljon suuremman määrän väkeä, joka ei viettänyt kaikkea aikaansa ravinnon hankintaan ja hengissä pysymiseen liittyvissä pakollisissa askareissa. Aina meidän päiviimme saakka yli yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä oli maanviljelijöitä, metsästäjiä ja kalastajia - alkutuotannon parissa työskenteleviä, kuten nykyisin sanotaan. Loput elivät heidän tuottamastaan ylijäämästä, ja käyttivät sen sivilisaation rakentamiseen: megaliitteja, kaupunkeja, kastelukanavia, pyramidejä, temppeleitä, kirjastoja, laivastoja ja valtakuntia."
 
Blaise Cendars, Paul Eluard: Tuskan pääkaupungit




perjantaina, helmikuuta 01, 2013

Luettua tammikuu 2013

Glenda Dawn Goss: Sibelius, Amerikka ja amerikkalaiset

Toni Lahtinen (toim.): Timo K. Mukka - annan sinun lukea tämänkin, kirjeitä 1958-1973

Pertti Jarla: Lapinlahden linnut

Juha Kuisma (toim.): Asumisen vapaus

J. K. Ihalainen: Tisle - runoja

Tuomas Marjamäki: Simo Salminen - se nyt vaan on sillä lailla

Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale - tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla

Nick Carter/ Kadonnut öljykartta

keskiviikkona, tammikuuta 09, 2013

Luettua joulukuu 2012


Rax Rinnekangas: Paratiisin vangit

Tapani Räsänen: Hetkiä järvellä

Pentti Määttänen: Taide maailmassa - pragmatistisen estetiikan lähtökohtia

Timo Ernamo & Sanna-Mari Hovi: Illallisella Pirkko K. Koskinen

Tuomas Kares (toim.): Erämaailma 2012-13

Chuck Palahniuk: Kirottu

Knut Hamsun: Syystähden alla

Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen

Matti Klinge: Vihan veljet

Joel McIver: Motörhead

Ace Frehley: Ei kaduttavaa

Carolyn Bointon: Meksiko

Neil Hardwick: Neilin tähteet eli Hardwick's sauce

Hank Jason/Alamaailman ruusu
Hank Jason/Kaunis leski