Enemmän ja vähemmän valitettavia valituksia

Pentti Saarikoski kiteytti nykyisen poliittisen kriittisyyden ytimen jo 60-luvulla ’Prahan päiväkirjoissaan’ toteamalla, että ”hallitus on hyvä olemassa, koska siihen voi purkaa kiukkunsa, kun on epäonnistunut naisten parissa."

”hallitus on hyvä olemassa, koska siihen voi purkaa kiukkunsa, kun on epäonnistunut naisten parissa."

Politiikassa kriittisyys on yksi tärkeimmistä arvoista. Se tarkoittaa sitä että toimija ajattelee omilla aivoillaan sen sijaan, että taapertaisi porukan jatkona kyseenalaistamatta koskaan mitään.

Toisaalta se että maalailee loputtomia salaliittoteorioita ja epäilee kaikkea ja kaikkia, ei ole järkevää kriittisyyttä. Tuolta pohjalta ei voi toimia politiikassa tai saada ainakaan mitään aikaan. Eteenpäinmeno perustuu yhteistyölle, luottamukselle ja sopimiselle.

Someron kaupunginhallituksen syyskauden ensimmäisen kokouksen jälkipuolisko koostui kolmen pykälän kokonaisuudesta, jossa oli kyse hallitukseen ja sen virkamiehiin kohdistuvista oikaisuvaatimuksista, kanteluista ja valituksista. Valittaja on kaikissa tapauksissa sama ja näistä yhteyksistä jo tutuksi tullut kuntapoliitikko.

Hallitus antoi selvityksen aluehallintovirastolle tehtyyn kanteluun. Esittelijän luonnostelemassa pohjassa oli kappale, jossa kerrottiin kaupunginhallituksen toteavan, että kyseisen valittajan ”vaatimukset, oikaisuvaatimukset, valitukset ja kantelut työllistävät koko Someron kaupungin hallintoa merkittävästi jo tällä hetkellä ja erillisen päätöksen tekeminen hänen jokaisesta poliittisesta esityksestään lisäisi entisesti tätä työtaakkaa”. Esityksestäni hallitus poisti kappaleen selvityksestä yksimielisesti.

Poistoesitykseni perusteena oli, etteivät tämänkaltaiset asiat kuulu aluehallintovirastolle annettavaan viralliseen selvitykseen. Esittelijä olikin eksynyt vastaamaan valittajalle, ei kantelua tutkivalle virastolle, jolle sivumennen sanoen lienee selvinneet mainitut asiat muutoinkin, koska sama henkilö työllistää myös heitä.

Rajaamaton oikeus valittaa viranomaisen päätöksestä on yhteiskuntamme kulmakiviä. Sitä tulisi kunnioittaa käyttämällä sitä harkiten ja vastuullisesti. Viranomaisen tehtäviin ei kuulu määrittää valituksen perusteita tai motiiveita. Viranomainen käsittelee jokaisen valituksen asiallisesti ja mikäli toiminnassa ilmenee korjattavaa, ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Someron valituskierre sisältää ainakin minun käsityskykyni ylittäviä tapauksia, joita voisi kutsua vaikkapa pidennetyksi ja ylimitoitetuksi naapuririidaksi. Joukossa on kuitenkin monia valituksia, joissa puututaan huonoon hallintoon, selkeisiin virheisiin tai hallintokulttuurin heikkouksiin. Niissä ollaan oltu paikoitellen aika lähellä sitä, mitä mm. oma ryhmäni viime valtuustokauden lopulla varsin voimallisesti kritisoi.

Hallinnon puoleltakin olisi hyvä kyetä myöntämään tehdyt virheet ja tarvittaessa korjaamaan menettelytapoja. Hallinnon tulisikin vastata valituskierteeseen hoitamalla tonttinsa niin hyvään kuntoon, ettei valituksenaiheita enää löytyisi. Aidosti läpinäkyvä, keskusteleva ja viimeisen päälle hoidettu hallinto on kaikkien etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Meillä Somerolla on työ hallinnon parantamiseksi ja päätöksentekokulttuurin kehittämiseksi hyvillä aluillaan. Valituskierre lyö tätä arvokasta työtä korville. Valitukset herättävät vastareaktioita ja ajatuksia tyyliin: miksi tehdä mitään paremman hallinnon eteen kun kuitenkin valitetaan. Jatkuvat valitukset myös ajavat hallinnon kuoreensa ja viranhaltijat siilipuolustukseen.

Itse näen uuden kaupunginjohtajan valtavan hyvänä mahdollisuutena uudistaa hallintoa varsinkin kun prosessi hallinnon kehittämiseksi on saatu jo hyvälle alulle. Mikäli hänet toivotetaan tervetulleeksi epäilyillä, kyräilyllä, valituksilla ja kanteluilla, ei parasta hyötyä tästä mahdollisuudesta saada irti.

Tässä mielessä herättää epäilyksiä kaupunginjohtajan valintaan liittynyt arvoton ja järjetön näytelmä, joka huipentui valtuuston kokouksessa, jossa valinnasta äänestettiin. Eri nimien heittely sinne tänne sattumanvaraisesti käsittelyn eri vaiheissa löi koko tilanteen läskiksi enkä ainakaan minä vieläkään ymmärrä mitä sählingillä haettiin. 

Perusturva haasteiden edessä

Someron kunnallispolitiikan syksy ottaa varaslähtöä rytinällä, kun perusturvalautakunta kokoontuu käsittelemään suuria asioita tänään tiistaina. Listalla on miltei 1,5 miljoonan euron lisäbudjetti ja kierrellen kaarrellen muotoiltu päätös Rauhankallion ryhmäkodin lakkauttamisesta.

Lisäbudjetti tilattiin tämän vuoden budjettia laadittaessa viime joulukuussa. Silloin esitin kaupunginhallituksessa miljoonan euron lisämäärärahaa perusturvaan. Koska kaupunginhallituksessa me sosialidemokraatit jäimme esityksen kanssa yksin, yritimme valtuuston kokouksessa saada edes hieman lisärahaa perusturvaan muokkamalla esitystämme maltillisemmaksi. Tämäkin kaatui äänestyksessä.

Esitykseni kaupunginhallituksessa perustui siihen, että perusturva hyväksyi budjettinsa vuoden 2012 tietojen pohjalta. Päätöksen jälkeen perusturvalta pamahti yli miljoonan euron lisäbudjetti, jossa esimerkiksi lastensuojelun menot olivat kasvaneet merkittävästi. Tätä ei siis perusturvassa vielä ollut tiedossa budjetin käsittelyvaiheessa. Kun budjetti tuli kaupunginhallituksen käsittelyyn, lisäbudjetti ja sen osoittama vaje olivat tiedossa.

Alibudjetointi ja sen myötä vuosittaiset lisäbudjetit ovat tulleet somerolaiseksi tavaksi hoitaa taloutta nykyisen kaupunginjohtajan aikana. Sama meno näyttää jatkuvan ensi vuodellekin. Vuoden 2014 talousarvioraameja laadittaessa esitin perusturvan raamiin puolen miljoonan lisäystä. Tarve olisi noin kolminkertainen, joten esitykseni oli vahvasti kompromissihakuinen. Tyrmäys tuli äänin 6-3.

Perustelin esitykseni perusturvajohtajalta saamillani tiedoilla tulevista määrärahatarpeista, joita raameja laadittaessa ei oltu huomioitu. Lastensuojelumenojen kasvussa oli ensimmäinen puolen miljoonan lisätarve. Lisäksi tulisi huomioida Salon Nokian irtisanomisten vaikutukset sosiaalipuolelle (500 päivää tulee täyteen monelle 2014), että ensivastehoidon siirtyminen sairaanhoitopiirille lisää todennäköisesti kustannuksia merkittävästi 2014, ja että vanhuspalvelulain voimaantulo lisää painetta palveluasumiseen. Myös Tervaskannon laajennuksen tuomat henkilöstökustannukset tulevat osittain jo vuodelle 2014, mikäli rakennus valmistuu ajoissa. Yleinen kustannuskehityskin olisi hyvä huomioida.

Raami pysyi tiukkana ja nyt perusturvatoimi on mahdottoman tilanteen edessä mikäli he haluavat tehdä raamissa pysyvän budjetin. Näin somerolaisesta talousarviosuunnittelusta ovat pudonneet viimeiset realismin rippeetkin pois.  

"Näin somerolaisesta talousarviosuunnittelusta ovat pudonneet viimeiset realismin rippeetkin pois."    

Kaupungin talous ei kestä puolentoista miljoonan euron lisäbudjetteja. Kaupungille kertyneet laskut on toki maksettava, mutta lisäbudjettien hyväksyminen olankohautuksella ei voi jatkua. Kuntatalous kiristyy rankasti lähitulevaisuudessa ja siksi toimintaa on alettava sopeuttaa jo nyt. Helppoja säästökohteita ei ole, eikä yhteisiin talkoisiin vastuullisen talouspolitiikan tekemiseen näytä olevan innostusta.

Sopeuttamiseen voidaan lukea esimerkiksi yksiköiden lakkauttaminen. Rauhankallion ryhmäkodin lopettaminen onkin perusturvan listalla. Päätösehdotus lautakunnalle on muotoiltu erikoisella tavalla.
Perusturvalautakunta päättää "aloittaa Rauhankallion ryhmäkodin toiminnan siirtämisen val- mistelun uuteen tehostun palveluasumisen yksikköön, siten että valmistelu tehdään seuraavilla lähtöolettamilla: Rauhankallion ryhmäkodin toiminta lakkaa uuden tehostetun palveluasumisen yksikön valmistuttua. Jatkossa Someron kaupunki järjestää vanhusten tehostettua palveluasumista Palvelutalo Tervaskannossa ja uudessa tehostetun palvelu- asumisen yksikössä sen valmistuttua, mikäli paloviranomainen hyväksyy yllä olevan siirtymäajan."

Pykälään on sotkettu ensinnäkin tavallaan lausunto paloviranomaisille, jotka ovat huomauttaneet yksikön paloturvallisuuden vaativan tiettyjä parannuksia. En usko, että tämä muotoilu vakuuttaa jo kerran katteettomilla lupauksilla hämättyjä viranomaisia. Minusta tarvittavat investoinnit on yksiselitteisesti tehtävä, jotta paloturvallisuus saadaan kuntoon.

Toiseksi pykälässä ollaan siis lakkauttamassa Rauhankallion ryhmäkotia, kunhan Tervaskannon laajennus valmistuu. Lakkauttaminen perustuu toisaalta siihen, että Rauhankallio on ilmeisesti rakennusteknisessä mielessä jollain tavalla tiensä päässä (joskaan tästä ei teknisen toimen arviota ole saatu), toisaalta siihen, että tilat eivät vastaa nykynormeja ja lopulta tietysti taloudellisiin seikkoihin (eli keskittävään politiikkaan, jota keskusta vastustaa valtakunnallisesti, mutta suosii paikallisesti).

Rauhankallion yksikkö on kodinomainen, lämmin ja tiivis yhteisö, jonka jäsenet puolustavat omaa ryhmäkotiaan. Toiminnallinen puoli asettaa haasteensa, mutta tähänkin asti on pärjätty hyvin. Mitään kiirettä Rauhankallion lakkauttamiselle ei ole, ellei tekninen toimi joskus saa resurssipulastaan huolimatta selvitettyä rakennuksen kunnosta jotain erityisen hälyttävää.

Kysymys on pohjimmiltaan siitä riittävätkö vanhusten avohoidon paikkamme Tervaskanto kakkosen valmistuttua siihen, että kaikki somerolaiset vanhukset hoidetaan Somerolla. Nythän paikkakunnan ulkopuolelle on sijoitettu noin 15 vanhusta, ja paikkaa jonottaa lisäksi noin kymmenen ikäihmistä. Paikkojen tarve lisääntyy koko ajan ja onkin odotettavissa, että uusi yksikkö täyttyy nopeasti.

Rauhankallion säilyttäminen on perusteltua kunnes voimme taata ilman sitä kaikille somerolaisille vanhuksille paikan Somerolla.  

Luettua kesä- ja heinäkuu 2013

Heinäkuu

Ari Vatanen & Vesa Väisänen: A. Vatanen, Tuupovaara

Elsa ja Sakari Virkkunen (toim.): Jyviä ja akanoita - suomalaisten sanomaa vuosilta 1958 - 88

Jimi Sero & Tommi E. Virtanen: Mun tie - läpi Smackin, Ballsin ja kosteiden vuosien

Dan Brown: Inferno

Silvia Ferrari: 1900-luvun taide - taiteen suuntaukset, taiteilijat ja ilmiöt historiallisesta avantgardesta viimeisimpiin virtauksiin

Seppo Niemelä: Maaseudun merkitys

Hannele Pokka: Porvarihallitus

Yngwie J. Malmsteen: Relentless - the memoir

Huttunen, Kiiskinen, Tuominen (toim.): Mikään ei häviä - kirjoituksia kuolemankultuurista


Kesäkuu

Väinö Tanner: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana

Pussy Riot - punkrukous vapauden puolesta

Valokuva taiteeksi - Hannula ja Hinkka -kokoelma