Luettua heinäkuu 2025

Elaine N. Aron: Erityisherkkä ihminen - tunnista itsesi ja käännä herkkyys voimavaraksi

Brett Anderson: Hiilenmustat aamut

Raija-Leena Rekilä: Osasto 6 - tositarinoita suljetulta

Perttu Häkkinen: Hukkuminen - kertomus Kumpulan surmayöstä

Pekka Haavisto: Biisonipolku - matka Puolan ikimetsään

Kittilä, Määttänen, Elo: Raskas Suomi - suomalaisen metallin tarina

Erno Paasilinna: Timo K. Mukka

Bob Mortimer: And away… the Autobiography

Jarkko Sipilä: Luupuisto

Stephen Fry: Fry’s ties

Jarkko Sipilä: Mies kuumasta

Juhana Torkki: Järkevä onni - stoalainen tie mielenrauhaan

Erle Stanley Gardner: Perry Mason ja papukaija todistajana

Luettua kesäkuu 2025

Pekka Mykkänen: Likainen somesota

Barney Hoskyns: Lowside of the road - a life of Tom Waits

Brian Johnson: The Lives of Brian

Paavo Lipponen: Valtionhoitaja - muistelmat 1995-2024

Alpo Suhonen, Risto Pakarinen: Markku Kanerva - näin valmennan voittajia

Jussi Sydänmäki: Lucky Dan

Kati Pukki, Janne Lehtonen: Erikoisjoukoissa - Janne Lehtosen tarina

Osmo Soininvaara: Voittoja ja tappioita

Taavi Soininvaara: Mies Keriotista

Adrian Newey: How to build a car

Pekka Sauri, Johanna Kukka: Ihmisyyden rajoilla - mitä välillemme jää tekoälyn aikakaudella

Luettua toukokuu 2025

Timo Miettinen: Eurooppa - poliittisen yhteisön historia

Mark Leonard: The age of unpeace - how connectivity causes conflict

Keir Giles: Kuka puolustaisi Eurooppaa?

Geezer Butler: Kohtalona Black Sabbath

Francoise Gilot, Carlton Lake: Elämä Picasson rinnalla

Jukka Keronen: Tynnyrisaunan tarina - Koskenpäältä maailman markkinoille

Noora Vaarala: Sarviini puhkeaa lehti - ihmeellinen Reidar Särestöniemi

Timo Lehtinen: huumepoliisin matkassa - vanhamyrkky

Tunna Milonoff: Liekki

Aarno Malin: Ransom-man - vastaamon tapaus ja Aleksanteri Kivimäen hakkerihistoria

Luettua helmi- huhtikuu 2025

Helmikuu 2025

Kenneth Eriksson: Kommandopipoja ja jatimaticeja

Johann Hari: Mielen yhteydet - masennuksen todelliset syyt

Liisa Talvitie: Palo - Jukka-Pekka Palon elämä

Pekka Hiltunen: Varo minua

 

Maaliskuu 2025

Tapani Bagge: Havana Black - ukkoskansan soturit

George Orwell: Vuonna 1984

Jari Sarasvuo: Sisäinen tuli - väkevä ja tasapainoinen elämä on ulottuvillasi

Antti Ronkainen, Juri Mykkänen (toim.): Vapiseva Eurooppa - mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta?

 

Huhtikuu 2025

Mark Leonard: Why Europe will run the 21st century

Janne Seppänen, Esa Väliverronen: Mediayhteiskunta - viestintä ja valta huomiotaloudessa

Samae Koskinen: Aina on itketty

Helinä Häkkänen: Profiloija

Kari Ketonen: Havaitse. Hyväksy. Toista. - matka mukavuusalueen reunalle ja takaisin

Jarkko Sipilä: Valepoliisi

Ville Malja: Valkoinen risteys

Neil Hardwick: Poistetut kohtaukset - muistelmat

Toni Lehtinen: Kakolan karkurit

Mika Katajala (toim.): Reijo Hammar - Kakolan karkuri

Salon seutu tarvitsee uutta virtaa yhteistyöhön

Sote- ja TE-uudistusten myötä Salon seudun kuntien, erityisesti Salon ja Someron yhteistyölle on tarvetta tänään enemmän kuin koskaan. Hyvinvointialueen päätöksenteon näkökulmasta seudun tavoitteet ovat hyvin pitkälle yhtenäiset. Oli merkillepantavaa, miten voimakkaasti somerolaiset tulivat Salon tueksi sairaalapäivystyksen kohdalla. Päivystys oli ja on somerolaisille yhtä tärkeä kuin salolaisille.

Mainittujen uudistusten myötä kunnille on tullut aivan uudenlaisia edunvalvonnallisia tarpeita. Paikalliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut eivät ole enää omissa käsissä. Niiden säilyttäminen paikkakunnalla on valtavan tärkeää, koska niiden varassa on arjen toimivuus, palvelut ja työpaikat. Kunnilla on myös merkittäviä taloudellisia intressejä hyvinvointialueen päätöksenteon suuntaan, eikä niiden osalta kukaan muu pidä kuntien puolta kuin kunnat itse, kuten Somerolla on kiinteistöjen kohdalla hyvin valitettavalla tavalla nähty.  

Tämä uusi tarve edunvalvonnalle nostaa esiin myös kuntien välisen yhteistyön merkityksen aivan uudella tavalla. Kannustaisinkin Salon ja Someron keskeisten päättäjien aktiiviseen ja säännölliseen vuoropuheluun ja uusien avauksien etsimiseen yhteistyössä. Toimiva yhteistyö yli kuntarajojen ei nakerra kunnan palveluja tai itsenäisyyttä, vaan vahvistaa niitä.

Esimerkiksi joukkoliikenteen järjestämisen kohdalla voisi pohtia, olisiko Someron perusteltua ja hyödyllistä liittyä tiiviimmin Salon joukkoliikennejärjestelmään. Olisiko tältä yhteistyöpohjalta luotavissa nykyistä kustannustehokkaampi malli kuljetusten järjestämiseen? Olisiko tätä kautta tällä hetkellä pahasti takkuava asiointiliikenne Somerolta Saloon mahdollista saada toimimaan paremmin? Tämä tukisi paitsi Varhan palveluihin pääsemistä Salon seudulla myös liikkumista töihin ja opiskelemaan kaupunkien välillä. 

Joka tapauksessa sen pitää olla selvää, että kaikki Salon seudulta valitut Varhan päättäjät tekevät koko seudun edun mukaisia päätöksiä ja pystyvät myös hyvään yhteistyöhön keskenään puoluetaustasta riippumatta. Vain sitä kautta seudun etua ja yhteisiä palveluitamme pystytään edistämään Varhan päätöksenteossa. Tähän ainakin itse olen sitoutunut.

Kaiken takana on kuntauudistus

Kaikkien suurten yhteiskunnallisten uudistusten ytimessä ainakin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut palvelurakenteen uudistaminen, eli käytännössä kuntauudistuksen tekeminen. Paras-hankkeen ja vuonna 2014 kaatuneen kuntauudistuksen jälkeen temppua on yritetty tehdä mutkan kautta ja pala palalta uudistamalla kuntien toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteita, rahoitusta ja muuta lainsäädäntöä. 

Sote-uudistuksen myötä kunnilta vietiin sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalvelut. TE-uudistus antaa kunnille näennäisesti työelämäpalveluiden järjestämisvastuun. Käytännössä tämä tehdään kuitenkin uusien yhteistyöalueiden kautta kuntien yhteistyönä. Velvoitteiden ja rahoituksen epätasapaino uhkaa kasvun kannalta tärkeitä yritys- ja työllistämispalveluita ja horjuttaa kuntien taloutta.  

Hallitus lykkäsi kuntien valtionosuusuudistusta kuntavaalien yli. Kysymys on kuntien kannalta valtavan tärkeistä päätöksistä, joiden suhteen vaaleihin mennään nyt sammutetuin lyhdyin. Ei ole vaikea ennakoida, että myös valtionosuusuudistusta tehdään kuntauudistus mielessä. Lisäksi parhaillaan lausuntokierroksella oleva hankintalain uudistus heikentää voimakkaasti pienten ja keskisuurien kuntien olemassaolon edellytyksiä, kun niiden hyvään yhteistyöhön ja kustannustehokkaisiin malleihin perustuvat in house-yhtiöt joutuvat hallituksen lekan alle. Kuntauudistusta tehdään näiden lakimuutosten myötä härskisti kuntien veronmaksajien kukkaron kautta ja palveluiden kustannuksella.

Nyt on paikallaan antaa aikaa valtavien muutosten toimeenpanolle ja vakauttaa kuntien toimintaympäristöä kaikkien uudistusten jälkeen. Sen myötä kuntien pitää pystyä ottamaan johtajuus oman asemansa kehittämisessä. On selvää, että vähenevä ja keskittyvä väestörakenne sekä eriytyvä kuntakenttä vaatii rakenteiden uudistamista jatkossakin, mutta jatkuva mylläys syö voimavaroja tärkeimmältä, eli kuntalaisten palvelujen tuottamiselta. Ja siihen kuntien pitää nyt antaa keskittyä. 

Kirjoitus Somero-lehdessä 25.3.2025: Nuorten ääni kuuluviin

Tuoreen Nuorisobarometrin huolestuttavin huomio on nuorten tulevaisuudenuskon heikentyminen. Tähän vaikuttavat varmasti aikaamme värittävät suuret kriisit, kuten sota, korona ja ilmastonmuutos, mutta myös oman yhteiskuntamme koventunut ilmapiiri, huoli toimeentulosta sekä tulevaisuuden koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Nuoria pitää kuunnella päätöksenteossa. Heidän huoliinsa täytyy etsiä vastauksia. 

Yksi tuoreen Nuorisobarometrin yllättävimmistä ja merkittävimmistä muutoksista on nuorten kiinnostuksen kasvu politiikkaa kohtaan, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997. Nuorten luottamus esimerkiksi kuntien valtuustoihin ja EU:hun on ollut vahvassa kasvussa. Lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten ei ole mahdollista asettua ehdolle kuntavaaleissa. Siksi on tärkeää vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan saada äänensä kuuluviin heitä koskevassa päätöksenteossa. 

Somerolla Nuorisovaltuusto on jo vakiinnuttamassa paikkaansa ja sillä on oikeus saada edustajansa lautakuntiin. Nuorisovaltuuston yhteyttä kaupunginvaltuustoon on vahvistettu nimeämällä sille hiljattain kummivaltuutetut, yksi jokaisesta valtuustoryhmästä. Nuorisovaltuuston roolia kannattaa edelleen kehittää. 

Lisäksi esimerkiksi nuorille tärkeimmässä toimielimessä, sivistyslautakunnassa, kannattaisi ottaa käyttöön erilliset kuulemiset nuorisovaltuustolle esimerkiksi kerran vuodessa. Kuulemisten yhteydessä sivistyslautakunta voisi käydä avointa keskustelua nuorisovaltuuston edustajien kanssa nuorille tärkeistä asioista. 

Kuluneella vaalikaudella käyty lukion pyöreän pöydän keskustelu oli myös hedelmällinen avaus. Sen puitteissa luottamushenkilöt pääsivät kuulemaan suoraan lukiolaisilta heidän ajatuksiaan lukion kehittämisestä. Saimme monia uusia kehittämisesityksiä, joista useita on saatu vietyä eteenpäin. Vastaavia keskusteluja kannattaa käydä tulevaisuudessakin.

Antti Kotti

valtuutettu, sivistyslautakunnan puheenjohtaja sekä kunta- ja aluevaaliehdokas (sd.)