keskiviikkona, marraskuuta 30, 2011

Luettua marraskuu 2011



Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Pauliina Tuomola: Waltari – Suomimetallin pioneerit

Charles Bukowski: Auringonvalo, tässä olen – haastatteluja ja kohtaamisia 1963-1993

Teemu Masalin: Mac –käsikirja

Wilson Kirwa, Heikki Saure: Voihan Wilson! – positiivisia tarinoita

Seppo Saraspää ja Pertti Turunen: Inarin vuosi – kirjeitä Kenkäniemestä


"Paikallisen marketin kalatiskiltä tapasin argentiinalaisen savukirjolohen. Saman kaupan käytävällä puhuttelin inarilaista ammattikalastajaa, joka kertoi myyvänsä lähes kaikki saamansa kalat lentorahtina Pariisin ja New Yorkin hienostoravintoloihin. Siellä kun saa villistä luonnonkalasta parhaan hinnan.

Joskus kesäisin olen katsellut vessapolulla ahertavia muurahaisia. Yksi kuskaa neulasta tuonne, toinen tänne. Kolme vipukinttua pänkeää heinänkortta juuren yli ja kiskoo sitä kohta takaisin. Täysin järjettömän näköistä puuhaa. Nykyään olen ajatellut, ettei tämä meidän tavarankuskaus pilven reunalta katsottuna paljon kummempaa ole."


Mari Mörö, Petri Volanen: Paratiisi

"Yömyöhään saapui paikalle autio mies,
metsä pani sen merkille.
Tarjosi polun, puron, kiven,
ja unen, joka meni nuotilleen.
Hattutelineen.

Mies alkoi hengittää.
Parissa viikossa metsä laittoi hänet
muutenkin järjestykseen."


Pekka Korvenmaa: Taide ja teollisuus – johdatus suomalaisen muotoilun historiaan

"Vaikka 80-luvun kiihtyvä kansainvälistyminen oli monella tapaa kaivattua, toi se jälleen pintaan maan taideteollisuuskeskustelun erään kestoteeman, "kansallisen" omintakeisuuden ja kansainvälisten, usein uhaksi koettujen virtausten välisen jännitteen. Suomi muotoilee -näyttelyiden raadin arvioissa esiintyivät usein määreet, jotka leimasivat tarjotut esineet väärällä tavalla kansainvälisiksi, vierasperäisiksi. Postmoderni kokeilevuus koettiin uhkana suomalaiskansallisen modernismin perinteelle. Tämä perinne puolestaan miellettiin talonpoikaisen esinekulttuurin yksinkertaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden jatkeeksi. Näillä eväin Suomi oli menestynyt jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Ajat vaihtuvat, argumentit pysyvät, vain kaapua muuttaen."


Mikael Jungner: Toimistokuukkeli - Miksi työssä pitää olla elämyksiä ja tarkoitus

"Strategia on yritykselle hiukan sama kuin elämän tarkoitus yksittäiselle ihmiselle. Ilman strategiaa tai elämän tarkoitusta toki pärjää, mutta silloin on suuri riski päätyä maailman tuulten riepoteltavaksi tai kaiken maailman komeljanttarien komenneltavaksi. Strategiasta ja elämän tarkoituksesta löytää lohtua erityisesti silloin, kun maailma potkii ja onni kääntää selkänsä. Mikä parasta, molemmat voi myös tarvittaessa vaihtaa ja yrittää sitten uudelta pohjalta uudella tarmolla."

keskiviikkona, marraskuuta 02, 2011

Luettua lokakuu 2011



Sami Hantula: Eläköön demokratia! - muistinmenetyksiä, muunneltuja totuuksia ja muita poliittisia päästöjä

Juhani Aho: Helsinkiin
"Häntä pelotti se, mitä hänelle oli matkalla kerrottu ja mitä hän olis kokenut. Enin kaikesta hänen omat aikomuksensa ja toiveensa tuosta uudesta elämästä joka oli tuossa tuokiossa alkava. Eikä voinut sitä enää lykätä toistaiseksi, tuonnemmaksi."

Terho Pursiainen: Mielekäs elämä, mielekäs yhteiskunta
"Onnen toissijaisuus merkitsee sitä, että ihminen on onnellinen kun - ja siitä syystä että - hänen elämässään toteutuu jotakin sellaista, mikä on hänelle tärkeää. Onnellinen olo on tilanteessa toissijaista. Ensisijaista on se, mitä onnellinen on pitänyt tärkeänä ja mikä on tuonut onnen mukanaan. Onnen etsijällä, jolle tärkeää ei ole muu kuin oma onnellisuutensa, ei ole mitään, minkä toteutuminen voisi tuoda onnen mukanaan. Onnenonkija siis tuomitsee itsensä osattomaksi onnesta. Vain se, joka antaa merkitysten hallita elämäänsä, joka elää mielekkäästi, avaa porttejaan onnen tulla.
Onni ja onnellisuus ovat täyttymyskäsitteitä. Onnellinen ihminen on täynnä jotakin. Olennaista on se, mikä hänet täyttää, ei se että hän on täynnä."

Arvo Salo: Koetut runot
"En minä aina iloitse.
Usein itken ihmisen vuoksi.
Olen nähnyt kaupungin kuolevan ihmisen vuoksi:
en tämän, vielä."

"Älkää sitäkään unohtako, että Suomen suuresta työväentalosta vähintään yksi nurkka on veistetty pilkkakirveellä."

Juha Vuorinen: Juoppohullun päiväkirja
Mark Eglington: James Hetfield - peto Metallican ovella


Matti Kärkkäinen: Metsieni kirja
"Ruotsissa tunnetaan hyvin tukiongelman vaikeus yritettäessä luovia tehottomuuden ja pikkutarkkuuden välillä. Siellä on luovuttu yrittämästä. Metsänomistaja hoitakoon omalla kustannuksellaan taimikkojen perkauksen, ojiensa kunnossapidon, terveyslannoituksensa, laatupuidensa pystykarsinnan ja mitä kaikkea metsätaloustoimia niitä onkaan. Valtio ei tue eikä puutu muutenkaan asiaan. Tulos ei ole mittausten mukaan mairitteleva. Ruotsin metsät ovat rappeutumassa hoidon puutteeseen. Mutta ei tulos ole Suomessakaan hyvä."

Juba, Vesa Anttonen (toim.): Wagnerin olutkirja

Seppo Konttinen: Suomalainen ruokalasku

"Stockmannin, Keskon ja S-ryhmän yhteenlasketut voitot olivat vuonna 2009 noin 46 miljoonaa euroa kuukaudessa. Kaupan työnantajien runsaan puolen prosentin palkankorotustarjous saman vuoden kevään palkkaneuvotteluissa olisi puolestaan merkinnyt koko kaupan alalle kahden miljoonan kustannusta kuukaudessa. Lukujen eri suuruusluokka paljastaa sen, kuinka kaupanteolla tehdään rahaa muiden selkänahasta."

"Nykyään maataloutta tuetaan yli kahdella miljardilla eurolla. Lukuun ei sisälly luopumistuki eikä eläketuki. Maataloustuki maksaa yhtä paljon kuin peruskoulutus tai puolustus. Nyt kun maatalouden osuus on enää vain vähän yli prosentin bruttokansantuotteesta, olisi vihdoin aika aloittaa arvokeskustelu maatalouspolitiikasta. Sadassa vuodessa tukipolitiikka on saavuttanut mittasuhteet, joita kukaan ei pysty ymmärtämään."

Laura Gustafsson: Huorasatu