tiistaina, lokakuuta 08, 2013

Valtionosuudet eivät ole avustuksia


Somero-lehden (8.10.2013) artikkeli Someron SAK:n paikallisjärjestön tilaisuudesta sisälsi muutamia erikoisia tulkintoja. Kun julkisesti kokoomuslainen henkilö kirjoittaa siitä, mitä sosialidemokraatti puhuu, kannattaisi olla ehkä erityisen tarkka. Kun demari puhuu valtionosuuksista, kokoomuslaisessa sananparressa asia muuttuu valtion avustuksiksi. Toivottavasti kyseessä on vahinko ja väärinymmärrys, mutta käydään varmuuden vuoksi pieni kurssi perusasioista.  

Valtionosuudet ovat kunnille valtiolta peruspalveluiden järjestämistä varten tulevaa rahaa. Someron kannalta keskeinen taloudellinen ongelma muodostuu siitä, että suuri osuus tulorahoituksesta kiertää valtion kassan kautta. Ja sehän kumisee tyhjyyttään, kuten tiedetään.  

Valtionavustukset ovat puolestaan avustusluonteisia määrärahoja, joita myönnetään valtion budjetista määräaikaisina erilaisiin hankkeisiin. Leimaamalla valtionosuudet avustuksiksi sorrutaan paitsi asiavirheeseen, asetetaan kunnat samalla ikään kuin valtion ylläpidettäviksi. Tämä on mainittua asiavirhettäkin suurempi erhe.  

Valtiolla ja kunnilla on yhdet veronmaksajat. Kunnallisten peruspalvelujen rahoitus on järjestetty niin, että osa siitä tulee kuntien oman verotuksen kautta ja osa valtionverotuksen kautta. Tällä järjestelmällä kuntien välisiä eroja tasataan ja huolehditaan viime kädessä siitä, että kaikilla kunnilla on edellytykset huolehtia peruspalveluista. Someron kaupungin korkea valtionosuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että väestömme on varsin ikääntynyttä.  

Tästä herääkin puolestaan yksi merkittävä kysymys. Someron kaupunki saa siis tulorahoituksestaan erittäin merkittävän osan vanhustenpalvelujen järjestämiseen, mutta käyttääkö se lopulta kyseiset rahat vanhustenpalveluihin, vai johonkin aivan muuhun?  

Löytyisikö tästä rahapotista esimerkiksi pieni siivu vanhusten päivätoiminnan käynnistämiseen vihdoin ja viimein? Asiassahan on menty vuosi vuoden jälkeen sen taakse, ettei Somerolta löydy tiloja. Eikö todella? 

Antti Kotti
kaupunginvaltuutettu (sd.)
kaupunginhallituksen 2. varapj.  

keskiviikkona, lokakuuta 02, 2013

Yhteispalvelupisteestä


 

Forssan Lehden pääkirjoituksessa iloittiin eilen tiistaina, että Forssaan saadaan yhteispalvelupiste. Somerolle sellaista ei haluttu. Kirjoitimme asiasta Riitta Lehtisen kanssa jo aiemmin. (Kirjoitus: http://somero.sdp.fi/2013/09/17/miksi-somerolle-ei-haluta-lahipalveluita/)
 
Koska asiakokonaisuus on monipuolinen ja lausunnossa otettiin kantaa kattavasti eri asioihin, listaan alla kaupunginhallituksen pöytäkirjasta poimitut äänestykset. Äänestimme siis muustakin kuin vain siitä, halutaanko pistettä Somerolle vai ei.  
 
On ollut harmillista todeta, että yhteispalvelupisteen tyrmänneet keskustan ja kokoomuksen edustajat kaupunginhallituksessa eivät ole vaivautuneet edes perustelemaan kantaansa vastineella kirjoitukseemme.
 
---
 
LAUSUNTOPYYNTÖ JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTISTA

Valtionvarainministeriö on pyytänyt lausuntoa julkisen hallinnon asiakaspalvelun
kehittämishankkeen loppuraportista 13.9.2013 mennessä. Raporttiin sisältyy ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta.
Hanke on kiteyttänyt tavoitteensa seuraavasti:
 
1. Asiakas saa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä (yhden luukun periaate).
 
2. Julkisen hallinnon yhteiset asiakaspalvelupisteet sijaitsevat kohtuuetäisyydellä asukkaista.
 
3. Julkisen hallinnon yhteiset asiakaspalvelupisteet lisäävät hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta.
 
Liite
 
Ehdotus kj: Kaupunginhallitus antaa oheisen lausunnon julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen loppuraportista.
Asian käsittely:

Lausunto käsiteltiin kysymyksittäin:

Kysymys 1:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 2:


Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen kaksi muotoillaan seuraavasti: Somero ei kuulu niiden kuntien joukkoon, joille ehdotuksessa ollaan asettamassa yhteispalvelupisteen järjestämisvelvollisuus. Someron kaupunki edellyttää, että myös Somerolle perustetaan yhteispalvelupiste.


Somerolla on tällä hetkellä saatavissa edunvalvonnan, TE-toimiston, Kelan ja poliisin
palveluja erillisistä palvelupisteistä, joiden henkilöstö ja aukioloajat on karsittu minimiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus on parhaillaan esittämässä Someron TE-toimiston sivupisteen lakkauttamista.
Someron kaupungin maantieteellinen laajuus, sijainti, etäisyydet lähimpiin palvelutoimistoihin ja huonot joukkoliikenneyhteydet merkitsevät asioinnin suuresti
hankaloituvan ja monessa tapauksessa tulevan mahdottomaksi, mikäli palvelu
lakkautetaan omalta paikkakunnalta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueelta löytyy
paikkakuntia, joille esitetään yhteispalvelupistettä, vaikka niiden tilanne palvelujen
hakemisen suhteen naapuripaikkakunnalta on huomattavasti parempi kuin Somerolla.
Someron kaupunki katsoo, että lähipalvelujen turvaamiseksi on välttämätöntä, että
yhteispalvelupisteiden verkko ulotetaan myös Somerolle.
Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen:
 
Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen kaksi osalta äänin 6-3.


Kysymys 3:


Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 4:


Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen neljä muotoillaan seuraavasti: Pohjaesityksen ensimmäinen virke säilytetään. Loppuosa poistetaan ja laitetaan tilalle seuraavat teksti:
 
Someron kaupunki katsoo, että Somerolle tulee perustaa yhteispalvelupiste, jonka yhteydessä voidaan tarjota myös kunnallisia palveluita tavalla, joka mahdollistaa henkilöstöresurssin järkevän käytön ja toiminnallisesti mahdollisimman järkevän kokonaisuuden muodostamisen. Yhteispalvelupiste voi tarjota hyvän mahdollisuuden
mm. laajentaa aukioloaikoja, joiden puitteissa kunnalliset palvelut ovat saavutettavissa.


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen neljä osalta äänin 6-3.
Kysymykset 5-11:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 12:


Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 12 muotoillaan seuraavasti: Pohjaesityksen vastaus pidetään sellaisenaan ja perään lisätään: Yhteispalvelupisteeseen on luotavissa toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa kattavat aukioloajat pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 12 osalta äänin 6-3.


Kysymykset 13–14:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 15:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 15 muotoillaan seuraavasti: Someron kaupunki kannattaa laajempaa palvelupisteverkkoa ja edellyttää että se ulotetaan myös Somerolle.
 


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 15 osalta äänin 6-3.


Kysymys 16:

 
Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 16 muotoillaan seuraavasti: Someron kaupunki lähtee siitä, että yhteispalvelupisteeseen
koottaisiin kaikki nykyiset valtionpalvelut, joita täydennettäisiin soveltuvin osin kunnallisilla palveluilla. Mikäli yhteispalvelupistettä ei saada Somerolle, Someron kaupunki edellyttää, että palvelut säilytetään paikkakunnalla vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 16 osalta äänin 6-3.
Kysymys 17:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Kysymys 18:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastauksesta kysymyksen 18 osalta poistetaan viimeinen virke: ”Jos työhön ei sisälly minkäänlaista substanssiosaamista vaativaa työtä, joka lisäisi työn mielekkyyttä, voi motivoituneiden työntekijöiden rekrytoiminen olla hankalaa.”


Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 18 osalta äänin 6-3.
Kysymys 19:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.
 

Päätös: Hyväksyttiin, kysymysten 2, 4, 12, 15, 16 ja 18 osalta äänin 6-3 edellä esitetyn mukaisesti.
 
---

Tiedoksi: Valtiovarainministeriö