torstaina, toukokuuta 31, 2012

Luettua toukokuu 2012


Kirsti Ekonen, Sanna Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia
”Niin sanotusta ’pienestä ihmisestä’ tuli 1840-luvun kirjallisuuden vaikutuksesta yksi venäläisen kirjallisuuden kestohahmoista. Pieni ihminen ei ole etuoikeutetun yhteiskuntaluokan edustaja, kuten on toinen venäläisen kirjallisuuden tunnusomainen henkilötyyppi eli tarpeeton ihminen. Pieni ihminen ei välttämättä edusta köyhälistöä, mutta kuuluu vähäosaisten kansanluokkaan. Suhteessa vallanpitäjiin hän on usein nöyryytetty ja sivullinen.
Hän voi olla myötätuntoinen ja välittää toisista, mutta hän voi edustaa myös ihmisyyden nurjaa puolta. Kaikkia monietnisen ja –kulttuurisen suurvallan väestönosia ja niiden pieniä ihmisiä ei kuitenkaan kuvattu yhtä myötätuntoisesti, vaan monet venäläiskirjailijat saattoivat esittää esimerkiksi puolalaiset ja juutalaiset vähemmän suopeassa valossa.”
Daniil Harms: Sattumia 

Daniil Harms: Ensiksi ja toiseksi 

Pekka Borg (toim.): Polkuja metsään 

”Metsäluonnonvaran moniarvoista hyödyntämistä on tarkasteltava kokonaisuutena, jonka tulee näkyä avoimena ja kaiken tarvittavan tiedon koordinoivana kansallisena päätöksentekona. Metsätaloudelle osoitettu voimakas yhteiskunnan tuki oikeuttaa vaatimaan, että metsän monimuotoisuus ja virkistyskäyttö turvataan talousmetsän hoidossa ja varmistetaan metsän tarjoamien ekosysteemipalvelujen jatkuminen sekä pysäytetään metsäluonnon köyhtyminen. Luonnon monimuotoisuus, metsän virkistyskäyttö ja metsämaaperän hiilinielu ovat julkishyödykkeitä, joiden hyödyt jakautuvat kaikille ja joiden on oltava vapaasti kaikkien saatavilla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena arvona on turvattava myös metsässä.”
Iiro Viinanen & Esko Seppänen: Vasen oikea, oikea vasen – keskustelukirjeitä

”Kotimaisen ruoan hintaan liittyen muistutan, että suurin osa valtion maatalousmenoista johtuu EU:sta ja Ahon - Viinasen hallituksen neuvottelemasta kehnosta liittymissopimuksesta. Kun muut jäsenmaat maksattavat maanviljelynsä EU:lla, Suomi on saanut vain luvan maksaa maanviljelynsä itse. Siinä tarkoituksessa pieni Suomi käytti vuonna 2010 EU-maista toiseksi eniten omaa rahaa (1 207 M€) kansalliseen tukeen. Enemmän omasta pussistaan omille viljelijöilleen maksoi vain Ranska (2 432 M€). Saksakin (1 045 M€) on jäänyt Suomen jälkeen, Ruotsista (52 M€) puhumattakaan.” 
- Esko Seppänen

”Arvelin ja toin sen julkikin, että vain liittyminen Emuun ja sen vakauskriteerit pitäisivät aisoissa maatalousbudjetin ja muut menot. No, nyt on nähty, että uskoni oli lapsenuskoa.” – Iiro Viinanen
Miika Nousiainen: Metsäjätti

Duff McKagan: It’s so easy  (ja muita valheita)

Jukka Kolari &Peter Forsgård: Parempia kuvia Canon EOS–järjestelmäkameralla

Hanneriina Moisseinen, Markku Nieminen: Sen synty – ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita

Martta Heikkilä (toim.): Taidekritiikin perusteet

”Arkipuheessa taidekritiikin ymmärretään usein olevan kielteistä: paheksuntaa tai vikojen etsimistä. Sanoihin ’kritiikki’ tai ’kriitikko’ ei alun perin liittynyt tällaisia merkityksiä. Immanuel Kantille kritiikki (Kritik) merkitsi niiden ehtojen tutkimista, joiden perustalta asiat voivat ylipäätään ilmetä meille. Kritiikki ei siten merkitse negatiivista ’kritisoimista’, vaan kykyä tarkastella asioita ja arvioida niiden merkityksiä.”

”Kriittisyys tarkoittaa itsenäistä ajattelua, uudenlaisten merkitysulottuvuuksien ja yhteyksien löytämistä ja kykyä kyseenalaistaa itsestään selvänä pidettyjä käsityksiä. Kriittisyys on myös kykyä välttää kaavamaisia ajatuskulkuja ja kuluneita puhetapoja; kritiikin tulee yhä uudelleen pystyä elävöittämään kohteensa merkityksiä synnyttävä voimavara – sikäli kuin kohteesta sellaista löytyy.”

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2012

Luettua huhtikuu 2012


Peter von Bagh: Aki Kaurismäki

Heidi Liekola: Päivä Tukholmassa

Mick Wall: W.A.R. W Axl Rose

James Franco: Palo Alto - novelleja

Maailman tila 2011 - kuinka maailma ruokitaan: Worldwatch-instituutin raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa

"Maailmassa tuotetaan nykyisin enemmän ruokaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta samalla nälkäisiä on enemmän kuin koskaan. Syy tiedetään. Liian kauan on keskitytty vain lisäämään ruoan tuotantoa piittaamatta siitä, kuka ruokaa saa ja millä hinnalla tai miten ruoan tuotanto vaikuttaa ympäristöön pitkällä aikavälillä. (...) Ruoan tuotanto kasvoi hämmästyttävästi 1900-luvun loppupuoliskolla. Samaan aikaan pohjustettiin kuitenkin valtavaa 2000-luvulla uhkaavaa ympäristökatastrofia." - Olivier de Schutter
"Ruoan tuotanto on monesta syystä mutkikas kysymys. Ensiksikin, itse maanviljely on monimutkaisempaa kuin maallikko ehkä ymmärtääkään. Jotta viljelijä menestyisi, hänen on tunnettava viljelykasvien ominaispiirteet sekä tidettävä paljon säästä, mikroilmastosta, maaperätyypeistä, maan viljavuudesta, tuhoeläimistä ja kasvitaudeista. Hänen täytyy myös hallita viljelykierto ja vuorolaidunnus sekä tuntea tuotteidensa markkinat. Kestävä maanviljely vaatii paljon tietoa ja tutkimusta sekä niiden yhdistämistä viljelijöiden perinteiseen tietotaitoon." - Hans R. Herren