torstaina, huhtikuuta 15, 2010

Laki- kunta- ja järjestöaloitteet - puoluekokousblogi 3

”A slave begins by demanding justice and ends by wanting to wear a crown”- Albert Camus

Alkuun kiitos äänestäjille. Tulos jäsenäänestyksessä oli minulle ja etenkin Somerolle loistava. Jonnan ja minun työ alkaa tästä, kun aloitenivaska ja ohjelmat käydään läpi Varsinais-Suomen delegaation ryhmäkokouksissa, Someron Ty:n kokouksissa ja tietysti omissa hiljaisissa lukuhetkissä.

Pyrin nostamaan mielenkiintoisimmat aloitteet ja ohjelmakohdat esiin sitä mukaa kuin delegaatio niitä käsittelee. Ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseen järjestäytymiskokouksen jälkeen aiheiksi tulivat laki- ja kuntavaliokuntaan sekä järjestövaliokuntaan liittyvät aloitteet, joten niistä hieman seuraavassa.

***

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirjan ratifioiminen pistää heti silmään (aloite 221). Tähän olen törmännyt myös työssäni. Suomi on siis allekirjoittanut tämän lisäpöytäkirjan, joka koskettelee lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Allekirjoituksella Suomi on ilmaissut hyväksyvänsä pöytäkirjassa ilmaistut periaatteet.

Ratifiointi tarkoittaisi sopimuksen hyväksymistä laillisesti sitovaksi Suomessa. Kyse lienee lainsäädäntömme hitaasta muokkaamisesta oikeaan suuntaan, mutta sopimus on vuodelta 2000, joten luulisi että kymmenen vuotta on riittävän pitkä aika muokata lainsäädäntöä. Varsinkin kun kyse on tämänkaltaisista asioista. Ehdottomasti kannatettava aloite.

***

NUS on tehnyt aloitteen eduskunnan avustajajärjestelmän muuttamisesta (aloite 229). Asiasta on puhuttu työpaikallani paljon ja omassa työporukassa jatkuvasti luonnollisista syistä. Avustajajärjestelmään liittyy useita epäkohtia.

Aloitteen ensimmäinen huono puoli on se, että asiaa yritetään näin hoitaa kansanedustajien ohi. Aloitteen tekijöiden menettelystä voi päätellä, että he pitävät juuri kansanedustajia järjestelmän muuttamisen kannalta suurimpana kantona kaskessa. Tämä on kuitenkin väärä tapa toimia.

Alkuun kun ruotsin mallista puhuttiin, olin vahvasti sen kannalla. Tarkemmin asiaa pohdittuani olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että järjestelmää tulisi muuttaa nykypohjalta. Moniin aloitetekstissäkin mainittuun epäkohtaan on jo puututtu ja avustajajärjestelmän kehittämiseksi tehdään paljon töitä tällä hetkellä. Esimerkiksi mediaseurantaa on keskitetty, ja muitakin päällekkäisyyksiä on korjattu.

Aloitteessa on jätetty huomioimatta se, että jos kaikki avustajat (nyt noin 45 demariavustajaa) siirrettäisiin ryhmäkanslian alaisuuteen, heidän työnsä organisointiin ja työsuhteisiinsa liittyvien asioiden hoitoon tarvittaisiin lisäresursseja. Ryhmätoimiston henkilökunta on tällä hetkellä selkeästi alimitoitettu etenkin asiantuntijapalvelujen osalta, joten mielestäni sinne tarvitaan paukkuja lisää joka tapauksessa. Samalla puolueen ja ryhmäkanslian työnjakoa on kehitettävä (tosin sitä itse asiassa kehitettiin hiljattain huonompaan suuntaan puolueen organisaatiomuutoksen yhteydessä).

***

Aloitteessa 238 vaaditaan opiskelijoille oikeus hoitaa luottamustoimia. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, enkä oikein ymmärrä puoluehallituksen löperöä kantaa asiaan. Toivottavasti puoluekokous ottaa asiaan jyrkemmän kannan aloitteen tekijöiden ajatuksen mukaisesti. Samoin puoluekokouksen päätös aloitteen 247 pohjalta, joka on kannanotto työttömän mahdollisuuksista hoitaa luottamustoimia, tulisi olla selkeästi aloitteen ehdotuksen mukainen.

***

Jari Virtasen eri tahoilla masinoimaa opintovapaalain muuttamista selvittelin mm. SAK:sta, ja yhtyisin asiassa heidän kantaansa siinä, ettei työnantajalla tarvitse olla oikeutta pitää toiseen ammattiin opiskelevaa henkilöä palkkalistoillaan. Tätähän aloitteella ajetaan takaa. Nykykäytäntö, että opintovapaata voi saada maksimissaan kaksi vuotta, on mielestäni riittävä.

En oikein ymmärrä, mitä mieltä on pitää ”vanha” työsuhde ”varalla”, jos haluaa kouluttautua uuteen ammattiin kolmekin vuotta kestävällä koulutuksella. Tai siis sinänsä hyvältähän se kuulostaa työntekijän kannalta, mutta miksi työnantajan tulisi tähän suostua? Esim. muutosturvan kohdalla asia on toinen, eli jos nykyinen työpaikka on lähdössä alta, silloin on hyvä, jos pääsee kouluttautumaan uuteen ammattiin, mutta silloin kysymys on aivan eri asiasta, kuin opintovapaan käyttämisestä.

***

Järjestöpuolella otetaan kantaa puoluekokouskauden muuttamiseksi takaisin kolmivuotiseksi. Tämän suhteen on järkevää, kuten puoluehallituskin toteaa, katsella rauhassa. Kieltämättä tämä puoluekokous tuli vähän äkkiä yllättäen ja tapahtuma vaatii aina paljon työtä ja panostuksia, mutta on se silti verraton kansanjuhla ja monella tapaa arvokas foorumi. Tällä hetkellä olen nykyisen kahden vuoden puoluekokouskauden kannalla.

***

Aloitteessa 340 Mikkelin demarit vaativat SDP:lle uutta vammaispoliittista ohjelmaa. Samansisältöisen aloitteen tekivät puoluehallitukselle noin vuosi sitten Salon ja Someron Työväenyhdistykset. Silloinen vastaus oli sama kuin nyt, eli todettiin että moinen ei ole tarpeen. Olen asiasta eri mieltä ja tahtoisin edelleen että ohjelma tehtäisiin.

***

Globaalisosialidemokraattien aloitte 345 puhuu emansipatorisesta tuotannosta. Mielestäni on erittäin ongelmallinen lähtökohta, jos tämäntyyppisiä asioita ei osata sanoa kansantajuisesti käyttämättä turhia sivistyssanoja. Aloite sinänsä on varsin kannatettava.