Luettua huhtikuu 2005 - toukokuu 2011

Lopetettuani nettisivuni siirrän osan sisällöstä tänne blogiini. Tässä lukemani kirjat välillä huhtikuu 2005 - toukokuu 2011

Toukokuu 2011



Rob Jovanovic: A version of reason - in search of Richey Edwards



Huhtikuu 2011



Osmo Soininvaara: Sata-komitea -miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa

Markku Halme: Nisse M.

Jutta Urpilainen: Rouva puheenjohtaja

Matti Klinge: Jupisteeri - päiväkirjastani 2009-2010

Groucho Marx: Groucho ja minä - omaelämäkerta

Pauliina Laitinen-Laiho: Miten sijoitan taiteeseen - mistä taideteoksen arvo muodostuu

Turtiainen, Wahlroos(toim.): Maaemon lapset - tolstoilaisuus kulttuurihistoriallisena ilmiönä Suomessa



Maaliskuu 2011



John Harris: Hail! Hail! Rock 'n' Roll - äärimmäinen opas musiikkiin, myytteihin ja mielettömyyteen

Ismo Alanko: Sanat

Dave Thompson: Ozzy Osbourne omin sanoin

Simo Ralli: Ralli radalla



Helmikuu 2011



Wenner & Seymor (toim.): GONZO - Hunter S. Thompsonin elämä

Toni Lahtinen (toim.): Timo K. Mukka: Näin hetki sitten ketun - runoja, proosaa ja muita kirjoituksia 1960 - 1971



Tammikuu 2011



Arvid Järnefelt: Toinen herääminen - päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916-19

Hannu Luntiala: Petri Vallin toinen elämä

Stephen Farthing: Art - the whole story

Tuula Karjalainen: Kantakuvat - yhteinen muistimme

Helin, Harjumaaskola: Thaimaa parhaimmillaan

Jefferey Deaver: the Vanished man

Manu Kärki: Tapahtui Somerolla vuosituhannen kahta puolen

Hannu Jouhki: Demari ajaa Bemarilla - punakoneen viritysopas





Joulukuu 2010



Dan Brown: Digital fortress

Jukka Lindfros ym.: Dumari - kohdusta hautaan ja paratiisin puutarhaan

Numminen (toim.): Image - vaaran vuodet 1985-2010

Jouni K. Kemppainen: Paha maisema

Ari Väntänen: Hanoi Rocks - all those wasted years

Reidar Palmgren: Jalat edellä





Marraskuu 2010



Annastiina Henttinen: Maaseutu politiikan tantereena

Tapani Ruokanen: Hauki salkussa - päätoimittajan muistikirjasta

Jari Tervo: Pyhiesi yhteyteen

Fagerholm, Riihimaa: Albert Järvinen





Lokakuu 2010



Wrede, Nordberg (toim.): Vieraita työssä - työelämän etnistyvä eriarvoisuus

Antti-Pekka Pietilä: Maatalousmafia syö rahamme!



Syyskuu 2010



McCrystal, Chester, Aris, Shawcross: Watergate - agenttitarina vallan huipulta

Jussi Lähde: Känsä tietää

Jukka Relander: Ankkalinna ja lajien synty

Markus Heikkinen: Paral-lel city

Donald Spoto: Marlene Dietrich - sininen enkeli

Tarja Cronberg: Uuden työn politiikka

Tuomas Kyrö: Taide ja tolkku

Richard Stengel: Mandelan tie : 15 oppituntia elämästä, rakkaudesta ja rohkeudesta

Jyrki Niemi: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2005 - kymmenen vuotta Euroopan unionissa



Elokuu 2010



Jeffery Deaver: Tikapuita pitkin taivaaseen

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja

Markus Jokela: Jotain on tapahtunut

Hautala, Lappalainen: Luontohetkiä

Markku Salo: Varo narsistia - asianajajan kokemuksia luonnehäiriöisistä

Frank McShane: Raymond Chandlerin elämä

Rami Hanafi (toim.): Vuoden lehtikuvat 2008

Vuoden luontokuvat 2009 - Suomen luonnon vuodenkierto

Vuoden luontokuvat 2008 - Suomen luonnon vuodenkierto

Sami Perttilä: Autiotalo

Mark Maher: American polaroids

Olli Jaatinen: Virne - huumori suomalaisessa valokuvataiteessa

Matti Klinge: Nainen kävi parvekkeella - päiväkirjastani 2007-2008

Päivi Erola: Puola - Itämeren rannoilta Tatran vuorille

Erkki Berndtson: Politiikka tieteenä - johdatus valtio-opilliseen ajatteluun



Heinäkuu 2010



Pierre Cabanne: Van Gogh

Raymond Chandler: Pitkät jäähyväiset

Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Helsingissä - 52 reittiä historiaa ja nähtävyyksiä

Mercedes Abad: Veri

Ira B. Nadel: Leonard Cohen - elämänkerta

Anthony Bozza: AC/DC - Tulkoon rock

Marco Kosonen: Rock 'n' roll suicide bar - lopunaikojen matkakirja



Kesäkuu 2010



Erkki Pulliainen: Moraalista irrotettu talous

Qiu Xiaolong: Tapaus Mao

Charles Bukowski: Pulp

Jonathan Moorhouse: Helsinki - modernismin etujoukko

Kalle Holmberg: Viimeinen erä

Timo Sandberg: Dobermanni

Raymond Chandler: Vuosien varjo

Otto Talvio: Biff! Bang! Pow! -seikkailuja populaarikulttuurissa

Helena Petäistö: Aamiainen Cocon kanssa - Roomassa, Milanossa ja Ateenassa

Alison Bing: Best of Milan

Pirkko Peltonen-Rognoni: Ihmeellinen Italia

Sally Roy: Italia



Toukokuu 2010



Paul Reiser: Lapsekas parisuhde

Kenning, Jackson: Olutmaailma - yli 350 perinteistä olutmerkkiä

Marc Spitz: David Bowie

Oittinen & Grinberga: Sankarimatkailijan Riika

Kjell Östberg: Olof Palme 1927-1986 - valtiomies ja humanisti

Helena Waris: Uniin piirretty polku



Huhtikuu 2010



Jukka Rislakki: Tapaus Latvia - pieni kansakunta disinformaatiokampanjan kohteena

Ijäs, Kuusamo & Niemelä (toim.): Kuinka tehdä taidehistoriaa?

Jörn Donner: Kuolemankuvia

Jerry Bloom: Musta ritari Ritchie Blackmore

Slash & Anthony Bozza: Slash

Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirjoitus

Markus Kajo: Kettusen kirja

Kultela - Punasaven kylä



Maaliskuu 2010



Paavo Lipponen: Muistelmat I

Manu Kärki: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä

Stan Lauryssens: Dali ja minä - surrealistinen tarina

Tommi Liimatta & Jouni Hynynen: Rillipää ja läski

Timo Airaksinen: Parasta kaikille - onnen ja hyvinvoinnin ehdot

John Follain: Viimeiset kummisedät - mahtavan mafiaperheen nousu ja tuho

Alaja & Boldt (toim.): Tehokkaiden markkinoiden harha - Näkökulmia nykykapitalismin kriisiin

Koikkalainen, Riepula: Näin valta ostetaan - lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa 2006-2009

Annika Sjögren: Ei liikahda lehtikään

Tommy Tabermann: Runot 1970-2006

Dan Brown: Kadonnut symboli



Helmikuu 2010



Denise Mina: Viimeinen Hengenveto

Mauno Saari: Haavikko-niminen mies

Barack Obama: Rohkeus toivoa: ajatuksia amerikkalaisen unelman pelastamisesta

Timo Mäkelä & Jukka Parkkari: Jos vain hiihdettäs, Matti - Timpan piirroksia 2000-2009

Rauni Vornanen: Istanbul

Matti Klinge: Onko omaisuus varkautta? - päiväkirjastani 2008-2009

Leskinen, Keski-Vähälä: Päällystakki

Tommy Tabermann: Yllytyshullun päiväkirja

The Doors & Ben Fong-Torres: The Doors



Tammikuu 2010



Charles Bukowski: Tarinoita tavallisesta hulluudesta

Ronnie Wood: It's only rock 'n roll - Rolling Stones -kitaristin ihmeelliset seikkailut

Esa Kero: Pieni kirja Juhani Leskisestä

Anneli Nikula (toim.): Ytimen ympäriltä - 30 tarinaa Olkiluodosta

Robert J. Serling: Presidentin kone kateissa

Denis Leary: Why we suck

Film posters of the 70's



Joulukuu 2009



Esko Rahikainen: Impivaaran kaski - Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana

Barack Obama: Unelmia isältäni - kertomus rodusta ja sukuperinnöstä

Florida - eyewitness travel guide

A.W. Yrjänä: Päiväkirja 1995 - 2008 taiteesta ja elämästä

Hannu Lehtilä: Politiikan myrskyissä Seppo Kääriäinen



Marraskuu 2009



Sami Rainisto: Conan O'Brienin maailma

Lauri Timonen: Lähikuvassa Matti Pellonpää

Päiviö Tommila: Suomen autonomian synty 1808-1819

Jouni Hynynen: Mies katoaa



Lokakuu 2009



Stephen Davis: Guns n' Roses - Watch you bleed, koko ?!*@ tarina

Rice, Rice: Moscow eyewitness travel guide

Antti Kauppinen: Sankarimatkailijan Moskova

Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi

Kari Hotakainen: Iisakin kirkko

Berg, Niemi: Kenen kuntavaalit?

Nick Cave: Bunny Munron kuolema

Hildur Boldt (toim.): Arvot-aate-intressit - puheenvuoroja eurooppalaisesta sosialidemokratiasta



Syyskuu 2009



Mark Putterford (toim.): Metallica - omin sanoin

Hal Sirowitz: Aikansa kutakin - runoja

Timo Valjakka: Modernin kahdet kasvot

Leo Tolstoi: Ivan Iljitsin kuolema

Ovaska, Hämäläinen: Parhaat Terhot - pilapiirroksia 1991-2005

Jari Tervo: Koljatti

Henry David Thoreau: Kävelemisen taito

Arturo Perez-Reverte: Yhdeksäs portti



Elokuu 2009



Robert Capa: Sotakuvaaja

Kylänpää, Niemi: Taru II to be continued

Boxberg, Heikka: Lumedemokratia

Blåfield, Vuoristo: Kalevi Sorsan suuri rooli

Risto Niku: Ministeri Ritavuoren murha



Heinäkuu 2009



Riitta Konttinen: Sammon takojat - Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat

Alex Haley & Malcolm X: Malcolm X

Anthony Kiedis & Larry Sloman: Arpikudos - Anthony Kiedisin tarina

Veijo Meri: Vuoden 1918 tapahtumat

Jarkko Sipilä: Kulmapubin koktaili

Harri Nykänen: Raid ja legioonalainen

Jaana Airaksinen: Lamerica

Panu Räty: Muuri

Panu Räty: XYZ

Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi



Kesäkuu 2009



Heikki Taimio(toim.): Kurssin muutos - kestävään kasvuun ja hyvinvointiin

Töyssy, Vartiainen, Viitanen: Kuvataide - visuaalisen kulttuurin käsikirja

Kostiainen, Ylönen, Luoti, Vesala: PMMP

Matti Wiberg: Hallitseeko hallitus?

Henri Bergson: Nauru - Tutkimus komiikan merkityksestä

Edward Lucie-Smith: Taide tänään - Modernismin vuosisata

Tutta & Kristian Runeberg: Jugend

Tolonen, Nikula: Pieni taidehistoria

Okkonen, Salokorpi: Suomalainen arkkitehtuuri 1900-luvulla

Edgar Allan Poe: Punaisen surman naamio

Kalle Isokallio: Yrjänä Mäyräjärven iltalypsy

Arto Leivo: Liikemies Pauli - mies Lech Walesan takana

Kämäräinen, Huusko, Kuosmanen: Pinx - Maalaustaiteen mestareita: Näkyvän maailman palapeli



Toukokuu 2009



Yrjö Varpio(toim.): Taiteen tutkimuksen perusteet

Altti Kuusamo: Kuvien edessä

Töyssy, Vartiainen, Viitanen: Kuvataide - visuaalisen kulttuurin käsikirja

Kirsti Kujanen(toim.): Pinx - Maalaustaiteen mestareita: Todellisuus ylittää ihanteet

Robert Cumming: Taide

Mika Waltari: Vallaton Waltari

Edgar Allan Poe: Pelon ja kuoleman kirjoituksia



Huhtikuu 2009



Helena Sederholm: Tämäkö taidetta?

Anna Kortelainen & Hannu Mäkelä: Pöytä kahdelle - ikkunan ääreltä

Nikki Sixx & Ian Gittings: Heroiinipäiväkirja

Rax Rinnekangas: Muisti on valon toinen kieli

Moon Unit Zappa: America the beautiful

Tuomas Keskinen: Aika sotia - aika sopia - Väinö Leskinen 1917-1972

Hannes Markkula: Suomalainen murha



Maaliskuu 2009



Jukka Kemppinen: Uusi taivas toinen maa

Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja - Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus

Martti Jokinen: Somerolaisia

Antti Mykkänen (toim.): Valtuutetun käsikirja

Raymond Chandler: Näkemiin, kaunokaiseni

Kimmo Kiljunen: Satakolmetoista viikkoa - politiikkaa siltä puolelta

Liisa Lindgrem (toim.): Taidetta Pikkuparlamentissa - Puun kansasta Menneisiin ritareihin



Helmikuu 2009



Böök, Ellisaari, Lodenius (toim.): Ydinaseet eurooppalaisessa politiikassa

Suorto (toim.): Kuntatalous - monen muuttujan summa

Marael Johnson: Los Angeles

Heiskanen, Nousiainen: Kalifornia

Katja Kettu: Hitsaaja

Joe Hill: Sydämen muotoinen rasia

Sisko Rytkönen: Ihanat naiset kankaalla - filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta

Donner, Eskola: Löytöretki Helsinkiin - paikkoja, polkuja, puutarhoja

Raymond Chandler: Nainen järvessä



Tammikuu 2009



Peter von Bagh: Aki Kaurismäki

Tuomas Nevanlinna: Surullinen tapiiri ja muita kirjoituksia

Siri Kolu: Metsän pimeä

Leonard Cohen: Kaipauksen kirja

Paavo Haavikko: Kansalaisvapaudesta

Steven Bach: Leni Riefenstahl - elämänkerta

Pelle Miljoona: Villarica

Marko Ruonala: EU-perusteos

Raymond Chandler: Vanha kultaraha

Raymond Chandler: Syvä uni



Joulukuu 2008

Tom Wolfe: Täydessä terässä

Paavo Haavikko: Rauta-aika

Noam Chomsky: Savijalkainen jättiläinen - Vallan väärinkäyttö ja hyökkäys demokratiaa vastaan

Jason Draper: Led Zeppelin - koko ura

Lemmy Kilmister, Janiss Garza: Lemmy - omaelämänkerta

Henrik Karlsson, Pekka Vuoristo: Karlssonin vuosi 2008 - pilapiirroksia ja pakinoita

Juan Manuel de Prada: Myrsky

Kaija Kaitavuori: Nykytaiteen museon opas

Anna Kortelainen: Rakkautta sattumalta -kirjoituksia



Marraskuu 2008

Mac Montandon (toim.): Tom Waits - takapihan taikuri

Hannele Klemettilä: Keskiajan julmuus



Lokakuu 2008

Hunter S. Thompson: Suuri hainmetsästys - outoja tarinoita oudolta ajalta

David Lynch: Catching the big fish - Meditaatio, tietoisuus ja luovuus

Johan Bäckman: Saatana saapuu Helsinkiin - Anna Politkovskajan murha ja Suomi

Ian Christe: Pedon meteli - Heavy metallin vanha ja uusi testamentti

Veijo Meri: Julma prinsessa ja kosijat - esseitä

Esa Saarinen: Sartre - pelon, inhon ja valinnan filosofia



Syyskuu 2008

Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki

Naomi Klein: Tuhokapitalismin nousu

Sylvia Plath: Lasikellon alla

Sandee Cohen: Adobe InDesign

Elisa Pesonen: Julkaisijan käsikirja

Raninen, Rautio: Mainonnan ABC



Elokuu 2008

Ilkka Mattila (toim.): Eläkeläiset - suuri suomalainen juopottelukirja

Tony Spiteris: Kreikkalainen ja etruskilainen maalaustaide

Riitta Uosukainen: Nuijanisku pöytään - hajamietteitä intohimosta, vallasta ja sivistyksestä

Töyssy, Vartiainen, Viitanen: Kuvataide - visuaalisen kulttuurin käsikirja

Kuutti Lavonen: Aamun hauraat kädet



Heinäkuu 2008

Michael White: Firenzen salaliitto

Hautojen lauluja - muistosanoja antiikin hautakivistä

Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen

Sundman, Rekola (toim.): Solidaarisen Euroopan puolesta

Frank Miller: Viskiä, vaaroja & vamppeja

Heikki Valkama (toim.): Bileet Tornissa

Chris Rodley: Lynch on Lynch

Jami Bernard: Tarantino on Tarantino

Matti Salo: Seinä vastassa

Pierre Rey: Mies Lacanin kourissa

Karin Fossum: Rakas Poona

Leskinen (toim.): Maailma kaupan - parempaan globalisaatiohallintaan

Sota ja rauha - tällä vuosisadalla -kirjoituskokoelma



Kesäkuu 2008

Kaari Utrio: Kiilusilmä feministi eli miksi en enää matkusta junassa -kirjoituksia

Peter von Bagh: Sininen laulu - itsenäisen Suomen taiteiden tarina

Torro - kylä muutakin kuin suota

Antero Rautio: Retki stadissa

Kuusela, Rönkkö (toim.): Puolueiden kriisi

Kimmo Kiljunen: Globalisaatio ja demokratian itsepuolustus

Aleksi Henttonen: Valinnanvapaus, vastuu ja tasa-arvo - koulutuksen kustannusten jakautuminen

Hakulinen ym.: Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta - arvata, arvioida vai mitata?

Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna

Bret Easton Ellis: Vetovoiman lait

Meskanen (toim.): Naisia Eurooppalaisilla toreilla

Poliisi kertoo 2003

Poliisi kertoo 2008




Toukokuu 2008

Susanna Rahkonen: Valta istuu sohvalla

Paavo Lipponen: Järki voittaa

Kari Kyrönseppä: Reidet

Milonoff, Rantala, Lahdenmäki: Madventures - kansainvälisen seikkailijan opas

Pentti Haanpää: Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925 - 1939

Mary Woronov: Swimming underground - vuoteni Warholin tehtaassa

Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen (toim.): Kalevalan hyvät ja hävyttömät



Huhtikuu 2008

Paul Reiser: Parisuhteellisuus

Nikolai Gogol: Muotokuva

David Leaf & Ken Sharp: Kiss -maskin takaa

Murray Engleheart & Arnaud Durieux (toim.): AC/DC Maximum rock & roll

Agatha Christie: Seitsemän kellon salaisuus

Evan McGregor & Charley Boorman: Halki Euroopan ja Afrikan

Kopra, Lehikoinen (toim.): Parempaa sosiaaliturvaa - 40 ensimmäistä esitystä



Maaliskuu 2008

Hannu Salama: Novellit

Pekka Tiilikainen: Pekka puhuttelee

Poliisi kertoo 2005

Poliisi kertoo 2006

Veijo Meri: Tätä mieltä

Raunio & Saari (toim.): Euroopan tulevaisuus

Käärmelahti, Laitinen (toim.): Sosialidemokraattisen puolueen paikallistoiminnan opas


Helmikuu 2008

Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät - kuka sai ja kuka jäi ilman?

Jouko Turkka: Häpeä

Seppo Heikkinen: Myyty maa

Rosse, Sillantaus, Gylling: Yhä naisen kanssa

Ari Lahdenmäki ja Riku Rantala: Isänmaan asialla - matkaopas syrjäytettyjen Suomeen
Erno Paasilinna (toim.): Pidot Aulangolla - viisi keskustelua

Veijo Meri: Amleth ja muita Hamletteja



Tammikuu 2008

Martti Valkonen: Sananvapaus kauppatavarana

Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja - Suomalainen sovittelija

Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden lait

Juhani Tamminen: Teamwork - Meillä on unelma: Sport liigaan!

Jörn Donner: Kuolemankuvia

Simo Frangen (toim.): Pahkasika - hinta pärstän mukaan

Jouko Turkka: Aiheita

Erkki Liikanen: Brysselin päiväkirjat 1990-94
Ritva Mitchell (toim.): Uusi teknologia, taiteet, taidepolitiikka


Joulukuu 2007

Ville Kopra: Perustulo - kova vai pehmeä paketti?

Woody Allen: Pelkkää anarkiaa

Henry Miller: Ilmastoitu painajainen

Mikko Lahtinen: Ihminen, poliittinen eläin

Georg Simmel: Suurkaupunki ja moderni elämä - kirjoituksia vuosilta 1895 - 1917

John Gray: Voltaire

William Isaacs: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito


Marraskuu 2007

Jukka Gustafsson: Ihmisyys haastaa itsekkyyden

Liisa Jaakonsaari & Päivi Lipponen: Suoraan sanoen

Isola, Larivaara ja Mikkonen (toim.): Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä

Knut Hamsun: Mysteerioita
Jouni Hynynen: Rakkaudella, Hynynen

Kauko Röyhkä: Job

Lokakuu 2007

Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista - Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa
Muutoksen suunta -osaava ja oikeudenmukainen Suomi (SAK asiakirja)
Jari Jula (toim.): Taiteen etiikka
Albert Camus: Onnellinen kuolema
Dennis McNally: Kerouac -elämänkerta
Knut Hamsun: Maan siunaus
Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä
Hakkarainen, Airaksinen, Selin (toim.): Talous ja demokratia - Ratkaisuja Suomesta ja muualta maailmasta
Kuikka & Aarrevuo (toim.): Tasavallan tulppa Lasse Lehtinen

Syyskuu 2007

Vesa Karvinen (toim.): Työn ja aatteen lehdet
Tuhat toveria -juhlavuoden matrikkeli, Solid 2000
Veijo Meri: Manillaköysi
Eero Pasanen: Kononen ja naulamurhat
Dick Oliver: Kotisivut
Reijo Wilenius: Marx ennen Marxia -Marxin ajattelun ensimmäinen vaihe
Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha: Nykyajan etiikka

Elokuu 2007

Kari Levola: Kunnian kentät
Markus Aaltonen (toim.): Miten meistä tuli kansanedustajia?
Bertrand Russell: Filosofian ongelmat
Marael Johnson: Los Angeles (matkaopas)
Pamela Tola: Miksi näyttelen?
Paavo Haavikko: Kullervon tarina
Barry Miles: Frank Zappa
Tuula-Liina Varis: Maailman kansalainen Tarja Cronberg
Pauliina Laitinen-Laiho: Röyhkeästi ryöstettyä taidetta
Ilkka Taipale: Koetetut teot
Patrick McGrath: Groteski
Olli Rehn: Liike vai puolue?
Jorma Melleri & Matts Dumell: Operaatio Mäntyniemi
Pentti Sillantaus: Yöpakkasista jäittenlähtöön - kokoomuksen kujanjuoksu 1958-87
Lindroos & Ruohonen: Metsätekoja -ajallaan

Heinäkuu 2007

Eero Silvasti: Mies ja kehykset
Kari Kovalainen: Sudenveri
Dan Rhodes: Timoleon Vieta palaa kotiin
Kurt Vonnegut: Mestarien aamiainen
Dylan Jones: Vettä sakeampaa
Salman Rushdie: Vimma
Laakso & Åberg: Sosialismiin! Sosialidemokraattiset nuoret 1906-2006
Lauri Meri: Pentti Siimes - Näyttämöllä, kotonaan
Nelson Lichtenstein (toim.): Wal-Mart - globalisaation kova ydin
Pekka Himanen: Suomalainen unelma - innovaatioraportti
Uudistumisen alku - SDP:n vaalianalyysi 2007

Kesäkuu 2007

Michael Bradley: Salaseurojen käsikirja
Emile Durkheim:Itsemurha - sosiologinen tutkimus
Saaristo, Jokinen:Sosiologia

Toukokuu 2007

Neil Hardwick: Paluu Timbuktuun
Merja Pyhälä: the Matka - omin päin kaukomaille
Jean Baudrilliard: Amerikka
Marko Hamilo (toim.): Älkää säätäkö päätänne -häiriö on todellisuudessa - suomalaisen psykokulttuurin kritiikki
Samuel Beckett: Miten sanoa - runoja vuosilta 1930-1988

Huhtikuu 2007

Glenn D. Wilson: Esittävän taiteen psykologia
Sakari Saarikivi: Taidehistorian ääriviivat
Jörn Donner: Terveenä laitoksessa
Emile Zola: Kertomuksia
Jeannette Winterson: Paino

Maaliskuu 2007

Hiden, Honka-Hallila: Miten eduskunta toimii
Osmo Pekonen (toim.): Elämän värit
Pamela des Barres: Kuumana bändiin - bändärin tunnustukset
Hubert Selby jr.: Odotus
Karjalainen, Söderlund: Taidelitografia

Helmikuu 2007

Kiander, Pekkarinen ym.: Suomi maailmantaloudessa - Uuden ajan talouspolitiikkaa
Vesa Puttonen: Onko omistamisella väliä? - EVA raportti
Pernaa, Pitkänen (toim.): Poliitikot taistelivat, media kertoo - suomalaisen politiikan mediapelejä 1981-2006
Santanen, Susiluoto (toim.): Uusi ääni - uuden runouden antologia
Tom Sjöblom: Druidit - Tietäjiä, pappeja ja samaaneja

Tammikuu 2007

Paavo Arhinmäki: Punavihreä sukupolvi
Tuula Haatainen: Arjen kuningattaret
Juha Partanen: Cyrano ja hullu koira - Nuoruusvuosia Leevi and the Leavingsin Gösta Sundqvistin kanssa
Jussi Sydänmäki: Lucky Dan
Frederick Douglass: Amerikkalaisen orjan omaelämänkerta
A.W. Yrjänä: Mechanema
C.J. Gardberg: Veritas - Totuus! -Turun dominikaanit keskiajalla
Kari Karkola: Kuolemalla on tarina - oikeuslääkäri selvittää

Joulukuu 2006

Mauno Saari: Näkymätön käsi - kertomus vallasta ja vallan käyttäjistä
Orvo Bogdanoff: Rauhan ja solidaarisuuden postikortteja
Oscar Wilde: Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia
Matti Wiberg: Politiikka Suomessa
James Graham: Juoppohullut vallankahvassa - alkoholismin salattu historia

Marraskuu 2006

Timo Aarniala: Kuolemantanssi
Lauri Timonen: Aki Kaurismäen elokuvat
Sandee Cohen: Adobe InDesign - Parhaat ratkaisut ja olennaiset taidot
Manuel Vicent: Matissen morsian
Lauri Siivonen: Viimeinen proletaari, Rafael Paasio
Matti Rinne: Kiila - Taidetta ja taistelua 1936-2006
Katri Merikallio: Miten rauha tehdään - Ahtisaari ja Aceh
Stefan Lindfors & Jörn Donner: Himo, rakkaus ja raivo
Hannu Jouhki & Pentti Holappa: Mies miehelle

Lokakuu 2006

Lasse Lehtinen: Entisen presidentin tekijä
Julia Kristeva: Muukalaisia itsellemme
Thomas More: Utopia
Markku J. Jääskeläinen & Tapio Pekkola: Kampanja, jonka ei pitänyt onnistua
Veikko Laakso & Petja Raaska(toim.): 100 vuotta kansanvallan puolesta - Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen piiri ry. 1906-2006

Syyskuu 2006

Lyytikäinen, Mäkitalo: Dreamweaver MX 2004
Lindroos ym.: Flamenco
Asikainen, Majava, Valve: Salon seudun kuntarakenneselvitys - loppuraportti, kesäkuu 2006
Pekka Sauri: Hyvä mies
Morris West: Proteus
Thomas Nykrog: Digikuvaajan käsikirja
Knut Hamsun: Viktoria
Esko Seppänen: Taloudellinen valta Suomessa (pamfletti 70-luvulta)
Hunter S. Thompson: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa
Hellemann (toim.): 21 Nobel-kirjailijaa
Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Puiden kansa

Elokuu 2006

Tuomas Nevanlinna: Hyväkuntoisena taivaaseen
Lyytikäinen, Mäkitalo: Dreamweaver MX 2004
Lakkala, Nilsson, Sundman: Arvioita SDP:n periaateohjelmasta - SDP:n periaateohjelman synnystä, sen suhteesta marxismiin ja käytännön politiikkaan (vuodelta 1976)
Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen (17.-20.7.1899) pöytäkirja
Asikainen, Majava, Valve: Salon seudun kuntarakenneselvitys - loppuraportti, kesäkuu 2006
M.W. Evans: Medieval drawings
Jorma Tiainen: Trubaduureista pyhimyksiin - edustaminen ja julkisuus keskiajalla
Risto Kari: Suomalaisten keskiaika - myytit ja todellisuus
Jay Jay Leskinen: Tää on myös mun maailma - Tommi Läntinen
Nykänen & Sjöberg: Rööperi
Aleksis Kivi: Kullervo
Katajavuori, Pääskynen (toim.): Ryhmä 06 - 14 uuden kirjoittajan runo- ja novelliantologia
Esko Rahikainen: Metsän poika - Aleksis Kiven elämä

Heinäkuu 2006

Pauli Hanhiniemi: Soitto on sanoja
Arto Melleri: Runot
Ilmari Susiluoto: Takaisin Neuvostoliittoon - Venäläisen huumorin täydellistäminen
Anttonen, Heikka ym. (toim.): Taiteilija kuvassa - Suomalaisia kuvataiteilijoita valokuvissa 1864-2004
Tumppi Varonen: Syökö kuningas makkaraa?
Arne Nevanlinna: Harharetkiä Helsingissä
Kimmo Kiljunen: Nahkurin orsilla - Kansanedustajana Suomessa
Kari Kontio & Tuomas Nevanlinna: Kirjava lehmä - Suuri luento Suomen sodanjälkeisestä historiasta
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Paavo Haavikko: Ei. Siis kyllä
Veijo Meri: Aleksis Stenvallin elämä
William Shakespeare: Myrsky
Kinisjärvi ym. (toim.): Elokuva ja analyysi
Valokuvataiteen keräilijän opas

Kesäkuu 2006

Knut Hamsun: Nälkä
Peter von Bagh: Aki Kaurismäki
Matti Wuori: Kaikki on totta - kirjoituksia kahdelta vuosituhannelta
Tapani Bagge (toim.): Murhan sävel
Soren Kierkegaard: Filosofisia muruja
Osku Pajamäki: Ahne sukupolvi
Lamppu Laamanen: Matkalla tuntemattomaan - Pelle Miljoona muiden mukaan
Vesa Kontiainen: Aitoa suomirokkia - Poko recordsin historia

Toukokuu 2006

Kolanen (toim.): TYÖTÄ! - Hyvinvointi globaalissa murroksessa
Rolf Büchi: Kohti osallistuvaa demokratiaa
Joel Lehtonen: Hyvästijättö lintukodolle
Hannu Lehtilä: Tarja Halonen - yksi meistä
Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet
Rohkeutta vai nihkeyttä? - suomalaisen kansallistunteen ja globalisaation suhde

Huhtikuu 2006

Dayton & Davis: Photoshop wow!
Tapio Liinoja: Raapaisuja
Laurie Lynn Drummond: Kaikkea mitä sanot voidaan käyttää sinua vastaan
Miska Rantanen: Love records - 1966-1979 - tarina, taiteilijat, tuotanto
Charles Bukowski: Kuuman veden musiikkia - novelleja
Heikki Malme: Grafiikka - tekniikkaa ja taidetta
Benoit Duteurtre: Tyttö ja tupakka
Kai Vakkuri: Omakustantajan käsikirja
Jean-Paul Sartre: Sanat
Ervo Vesterinen: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteellä

Maaliskuu 2006

Richard Lynch: Photoshop 6
Francisco Umbral: Lorca - kirottu runoilija
John Berger: Toisinkertoja
Kauko Röyhkä : Avec
Auli Mantila: Varpunen
Jan Kaus & Harri Rinne (toim.): Ajattelen koko ajan rahaa - kivikovaa virolaista nykyrunoutta
Jasinskaja-Lahti, Liebkind ja Vesala: Rasismi ja syrjintä Suomessa
Karmela Liebkind(toim.): Monikulttuurinen Suomi
Karmela Liebkind(toim.): Maahanmuuttajat - kulttuurien kohtaaminen Suomessa
Hannu Eerikäinen & Taneli Eskola: Toisinnäkijät - Uusi valokuva Neuvostoliitossa

Helmikuu 2006

Pesonen, Tarvainen: Julkaisun tekeminen
Dick Oliver: Kotisivut
Richard Lynch: Photoshop 6
Liisa Saariluoma: Muuttuva romaani
Charles Bukowski: Eläkeläinen Kaliforniasta
Tiina Nyrhinen & Hannu Väisänen: Vedostuksia - Suomalaista taidegrafiikkaa 2000-luvulta
Tuomas Vimma: Toinen
Tero Liukkonen (toim.): Novellit 2006
Kaari Raivio: Akseli Amerikassa - Akseli ja Mary Gallen-Kallelan kirjeenvaihtoa vuosilta 1915-31
Vasquez-Peterson, Chow: Web design

Tammikuu 2006

Henry Miller: Kravun kääntöpiiri
Lars Fr. H. Svendsen: Ikävystymisen filosofiaa
Tuija Kuusela: Taiteilijat kirjaimia piirtämässä - Suomen kultakauden kirjataidetta
Ilkka Arminen: Juhannustansseista Jumalan teatteriin
George Steiner: Heidegger

Joulukuu 2005

Karin Fossum: Marraskuun neljännen vastainen yö
Teppo Turkki: Kahdeksan pilven takaa
Henry James: Eurooppalaiset
Marketta Rentola: Kirjoita hyvin
Erno Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma
Pentti Haanpää: Noitaympyrä
Bob Dylan: Muistelmat osa 1
Dan Brown: Da Vinci -koodi
Jean-Paul Sartre: Mitä kirjallisuus on?
Harri Nykänen: Ariel ja hämähäkkinainen

Marraskuu 2005

Martin Heidegger: Oleminen ja aika
Serge Raffy: Fidel
Max Jakobson: Tulevaisuus?
Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia - muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun

Lokakuu 2005

Karin Fossum: Hullujenhuone
Juhani Suomi: Pysähtyneisyyden vuodet - Mauno Koiviston aika 1981-1984
Martin Heidegger: Silleen jättäminen
Gabriel Garcia Marquez: Elää kertoakseen

Syyskuu 2005

Douglas Adams: Linnunrata - viisiosainen trilogia
Antonella Gambotto: Pimennys - itsemurhamuistelmat
Frank Miller: Takaisin helvetistä
Leif Salmen: Palatsi Bosporin rannalla
Sauli Niinistö: Viiden vuoden yksinäisyys
William S. Burroughs: Nisti
Lasse Lehtinen: Aatosta jaloa ja alhaista mieltä - Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944-1981
Jarmo Laine: Kyky, taito vaiko koeteltu poliittinen kunto - poliittiset virkanimitykset maan tapana
Juho Juntunen: Tatuoitu
Sylvia Plath: Ariel
Sylvia Plath: Sanantuojat
Sylvia Plath: Päiväkirjat
Contemporary american poetry

Elokuu 2005

Rafael Paasio: Kun aika on kypsä
Tiilikainen ym: Euroopan perustuslaki
Kairamo, Rautio (toim.): Minne nyt, vasemmisto?
Ahmadou Kouroma: Ei Allahin tartte
Esa Saarinen & Ensio Miettinen: Muutostekijä
Jukka Lyytinen & Antti Reini: Parisuhdepäiväkirja
Jan Mårtenson: Murha valtiopäivätalossa
Frank Miller: Sin city
Erkki Vuorinen: Visosta tavoitteiksi
Matti Wiberg: Valta kunnassa
Parkko (toim.): REVIIRI 2004 - uuden kirjallisuuden vuosikirja

Heinäkuu 2005

Kalevi Sorsa: Sisäänajo
Pertti Paasio: Minä ja mr. Murphy
Pertti Paasio: Punatulkku ja sikarodeo
Viljo Ripatti: R.H. Oittinen -Työväen sivistäjästä koulun uudistajaksi
Esko Aho: Kolme kierrosta
Jaakko Iloniemi Vallan käytävillä
Simo Ylikarjula: Minä elän ja muita viimeisiä sanoja
Suomen retkeilyopas

Kesäkuu 2005

Ansa Ikonen: Tähtiaika
Per Olov Enquist: Hamsun -elokuvakertomus
Helena Suomela: Fredan ja Roban kulmassa
Christoph Klimke Olemme kaikki vaarassa : Pasolini : oikeusjuttu
Jussila ym: Suomen poliittinen historia 1809-2003
Rakel Kallio: Albert Edelfelt : 1854-1905
Tero Liukkonen (toim.): Novellit 2005
Catherine Deneuve: Itseni varjossa - kuusi kuvauspäiväkirjaa ja Pascal Bonitzerin haastattelu
Pier Paolo Pasolini: Tuhkan laulaja - runoja
Dick Oliver: Kotisivut
Martti Ahtisaari: Tehtävä Belgradissa
Ville Lukkarinen: Suomi-kuvasta mielenmaisemaan - kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa

Toukokuu 2005

Suomi-ilmiö - Puheenvuoroja hyvinvointiyhteiskunnasta 2000-luvulla
Someron Talousarvio 2005 & Taloussuunnitelma 2005-07
Robert Gordon: Hoochie Coochie Man - Muddy Watersin elämä ja teot
Alexander Stubb: Hymyile, olet EU:ssa! - Europarlamentaarikon päiväkirja
Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja
Jaana Venkula: Taiteen välttämättömyydestä
Jaana Nikula: Polttava katse - Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat
Satu Itkonen: Enkelin kosketus - Ikkuna suomalaiseen taiteeseen
Harri Manner: Suuri performanssi
Jussila ym: Suomen poliittinen historia 1809-2003

Huhtikuu 2005

Lasse Lehtinen: Fagerholm - Kekkosen tasavallan kakkonen
Kalevi Sorsa: Muistikuvia, mielikuvia
Annika Waenerberg (toim.): Rooman kävijät
Ketil Björnstad: Edvard Munch - taiteilijaelämänkerta
K-A. Fagerholm: Puhemiehen ääni
Viljami Puustinen & 22 pistepirkko: 22 pistepirkko

Ympäristö- ja kansainväliset aloitteet - puoluekokousblogi 4

”Sanat katkeaa askareet päättyy,
kun salojen takana petojen mylvintä,
räikkien rääyntä käy.”
-CMX

Puoluekokouksen läheneminen alkaa hiljalleen näkyä myös mediassa. Mikael Jungnerin ilmoittautuminen puoluesihteerikilpaan sähköisti tilanteen. Paikoin ilmoitus on saanut haltioituneen vastaanoton, mutta olen saanut myös poikkeuksellisen jyrkän negatiivisia yhteydenottoja Jungnerin ehdokkuudesta. Jätän aikaa ja tilaa omalle kannalleni muodostua tässä viimeisten viikkojen kuluessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajien ryhmä kokoontui viime sunnuntaina käsittelemään ympäristö- ja kansanvälisiä aloitteita. En ehtinyt paikalle, mutta käsittelen myös nuo asiat nyt ja tässä.

Ensimmäinen keskeinen ja mielenkiintoinen asiakohta aloitekimpussa tällä kertaa on ydinvoima, jonka kanssa olemme painiskelleet myös eduskunnassa. Tuntuu siltä, että tästä asiasta kaikilla on mielipide. Olen ollut varsin ydinvoimavastainen, joskin talvinen käynti Olkiluodossa ja sen myötä omaksumani informaatio hieman lievensivät kantaani. Niiden myötä olen omaksunut saman kannan kuin kansanedustajani Katja Taimela, eli yhden lisäluvan tulisi riittää.

Ydinvoimassa askarruttaa oikeastaan kaksi asiaa. Ensinnäkin olen skeptinen tieteen kaikkivoipaisuuteen. Tätä kuvaa nettisivuilleni vuosia sitten poimimani lainaus suuresti arvostamaltani Matti Wuorelta:
"Ydinteknologia niin aseiden kuin ydinvoiman hyödyntämisessä on havainnollinen esimerkki siitä utooppisesta ajattelusta, jonka mukaan edistys johtaa vääjäämättä ihmiskuntaa kohti valoisampaa tulevaisuutta, jota on mahdollista rakentaa kehittämällä yhä täydellisempää ns. fail safe -teknologiaa, sellaista joka lopulta kykenee korjaamaan omat virheensä ja estämään inhimillisen erehdyksen aiheuttamat riskit. Utooppista tämä ajattelu on senkin vuoksi, että siihen sisältyy oletus, jonka mukaan ihminen voi kehittää itseään täydellisempää teknologiaa, tuottaa sellaista joka ylittää inhimillisen."

Toinen askarruttava peruspiirre ydinvoimassa on se, että se on suuren rahan käsissä. Ja kaiken kaikkiaan minut saa hyvin varautuneeksi kaikki se informaatio, jota suuri raha tuottaa, tehdäkseen lisää rahaa.

Kaiken kaikkiaan energia-asioista puoluehallituksenkin lausumat ovat varsin tolkullisia. Yhdyn Varsinais-Suomen delegaationkin kokouksessa esitettyyn ajatukseen siitä, että ydinvoimakannasta kannattaisi lausua myös visioasiakirjassa.

Joukkoliikenneasioista lausutut asiat eivät Someron vinkkelistä katsottuna tarjoa mitään. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin on unohtunut vuoden 2008 lopulla liikenne- ja viestintäministeriöstä lähtenyt avaus haja-asutusalueiden asukkaiden kyytitakuusta, jolla haluttiin turvata julkinen liikenne myös maaseudulla.

Takuulla tarkoitettiin, että syrjäkyliltäkin pääsisi vähintään kaksi kertaa viikossa asioimaan taajaman tai kuntakeskukseen julkisen liikenteen lipun hinnalla. Idea nojasi kutsuliikenteen ideaan, eli matkustajia noudettaisiin tarpeen mukaan. Palvelun kertamaksuksi hahmoteltiin 2-5 euroa. Tälle takuulle oli myös hintalappu, jonka 11 miljoonasta valtion osuudeksi kaavailtiin noin puolta. Tuolloisten kaavailujen mukaan takuu oli tarkoitus toteuttaa jo tämän vuoden (2010) alusta.

Asiaa tiedusteli eduskunnassa muutamakin kansanedustaja (ml. ed. Taimela) maaseutupoliittisesta selonteosta käydyssä keskustelussa, mutta vastaus jäi hämärän peittoon liikenneministerin poissaolosta johtuen.

Kansainvälisten aloitteiden puolella SONK:in aloite EU:n demokratisoimisesta on nyt ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämä on koko EU:n tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys. Nyt kun talous vedetään Kreikan surkean puhalluksen myötä tavallaan appoisen aukinaisena koko yhteenliittymän keskiöön, kasvaa kiusaus alkaa puhua euroskeptisesti.

Talouden puolella unioni on suuren rahan asialla. Tämä on tunnustettava ja sen sijaan että nostettaisiin kädet pystyyn ongelman äärellä tai romutettaisiin koko järjestelmä, sitä on pyrittävä muuttamaan. Itse uskon edelleen kaikesta huolimatta EU:iin nimenomaan niiden kauniiden ajatuksien takia, joiden pohjalle se aikoinaan on perustettu. On silti myönnettävä, että nykyisellään EU on kurjassa tilassa.

Tämän aloitenipun hännänhuippuna nostan esiin kansalaispalveluksen. Kannatan molemmille sukupuolille pakollista kansalaispalvelusta. Siitä tulee kuitenkin erottaa aseellinen maanpuolustus. Kansalaispalvelus voisi olla kahden viikon – kuukauden kansalaistaitoja, vaikuttamista ja esim. ensiaputaitoja käsittelevä kokonaisuus, jonka myötä ainut armeijassa säilyttämisen arvoinen asia säilytettäisiin, eli yhteiskuntaluokasta tai taustasta riippumatta kerättäisiin ikäluokkaa yhteen, jolloin tutustuisi erilaisiin ihmisiin ja ymmärtäisi hieman suomalaisen elämänmuodon monipuolisuudesta. Tästä kasvaa suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys.

Asevelvollisuuden puolella kannatan edelleen vaiheittaista siirtymistä kohti rauhan tilaa. Nykyisenlainen asevelvollisuusarmeija on aikansa elänyt ja äärettömän kallis ylläpitää. Natoon liittymistä en kannata. Euroopan unionin kehittämisestä on tehtävä maailman johtava rauhanprojekti.

Laki- kunta- ja järjestöaloitteet - puoluekokousblogi 3

”A slave begins by demanding justice and ends by wanting to wear a crown”- Albert Camus

Alkuun kiitos äänestäjille. Tulos jäsenäänestyksessä oli minulle ja etenkin Somerolle loistava. Jonnan ja minun työ alkaa tästä, kun aloitenivaska ja ohjelmat käydään läpi Varsinais-Suomen delegaation ryhmäkokouksissa, Someron Ty:n kokouksissa ja tietysti omissa hiljaisissa lukuhetkissä.

Pyrin nostamaan mielenkiintoisimmat aloitteet ja ohjelmakohdat esiin sitä mukaa kuin delegaatio niitä käsittelee. Ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseen järjestäytymiskokouksen jälkeen aiheiksi tulivat laki- ja kuntavaliokuntaan sekä järjestövaliokuntaan liittyvät aloitteet, joten niistä hieman seuraavassa.

***

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirjan ratifioiminen pistää heti silmään (aloite 221). Tähän olen törmännyt myös työssäni. Suomi on siis allekirjoittanut tämän lisäpöytäkirjan, joka koskettelee lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Allekirjoituksella Suomi on ilmaissut hyväksyvänsä pöytäkirjassa ilmaistut periaatteet.

Ratifiointi tarkoittaisi sopimuksen hyväksymistä laillisesti sitovaksi Suomessa. Kyse lienee lainsäädäntömme hitaasta muokkaamisesta oikeaan suuntaan, mutta sopimus on vuodelta 2000, joten luulisi että kymmenen vuotta on riittävän pitkä aika muokata lainsäädäntöä. Varsinkin kun kyse on tämänkaltaisista asioista. Ehdottomasti kannatettava aloite.

***

NUS on tehnyt aloitteen eduskunnan avustajajärjestelmän muuttamisesta (aloite 229). Asiasta on puhuttu työpaikallani paljon ja omassa työporukassa jatkuvasti luonnollisista syistä. Avustajajärjestelmään liittyy useita epäkohtia.

Aloitteen ensimmäinen huono puoli on se, että asiaa yritetään näin hoitaa kansanedustajien ohi. Aloitteen tekijöiden menettelystä voi päätellä, että he pitävät juuri kansanedustajia järjestelmän muuttamisen kannalta suurimpana kantona kaskessa. Tämä on kuitenkin väärä tapa toimia.

Alkuun kun ruotsin mallista puhuttiin, olin vahvasti sen kannalla. Tarkemmin asiaa pohdittuani olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että järjestelmää tulisi muuttaa nykypohjalta. Moniin aloitetekstissäkin mainittuun epäkohtaan on jo puututtu ja avustajajärjestelmän kehittämiseksi tehdään paljon töitä tällä hetkellä. Esimerkiksi mediaseurantaa on keskitetty, ja muitakin päällekkäisyyksiä on korjattu.

Aloitteessa on jätetty huomioimatta se, että jos kaikki avustajat (nyt noin 45 demariavustajaa) siirrettäisiin ryhmäkanslian alaisuuteen, heidän työnsä organisointiin ja työsuhteisiinsa liittyvien asioiden hoitoon tarvittaisiin lisäresursseja. Ryhmätoimiston henkilökunta on tällä hetkellä selkeästi alimitoitettu etenkin asiantuntijapalvelujen osalta, joten mielestäni sinne tarvitaan paukkuja lisää joka tapauksessa. Samalla puolueen ja ryhmäkanslian työnjakoa on kehitettävä (tosin sitä itse asiassa kehitettiin hiljattain huonompaan suuntaan puolueen organisaatiomuutoksen yhteydessä).

***

Aloitteessa 238 vaaditaan opiskelijoille oikeus hoitaa luottamustoimia. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, enkä oikein ymmärrä puoluehallituksen löperöä kantaa asiaan. Toivottavasti puoluekokous ottaa asiaan jyrkemmän kannan aloitteen tekijöiden ajatuksen mukaisesti. Samoin puoluekokouksen päätös aloitteen 247 pohjalta, joka on kannanotto työttömän mahdollisuuksista hoitaa luottamustoimia, tulisi olla selkeästi aloitteen ehdotuksen mukainen.

***

Jari Virtasen eri tahoilla masinoimaa opintovapaalain muuttamista selvittelin mm. SAK:sta, ja yhtyisin asiassa heidän kantaansa siinä, ettei työnantajalla tarvitse olla oikeutta pitää toiseen ammattiin opiskelevaa henkilöä palkkalistoillaan. Tätähän aloitteella ajetaan takaa. Nykykäytäntö, että opintovapaata voi saada maksimissaan kaksi vuotta, on mielestäni riittävä.

En oikein ymmärrä, mitä mieltä on pitää ”vanha” työsuhde ”varalla”, jos haluaa kouluttautua uuteen ammattiin kolmekin vuotta kestävällä koulutuksella. Tai siis sinänsä hyvältähän se kuulostaa työntekijän kannalta, mutta miksi työnantajan tulisi tähän suostua? Esim. muutosturvan kohdalla asia on toinen, eli jos nykyinen työpaikka on lähdössä alta, silloin on hyvä, jos pääsee kouluttautumaan uuteen ammattiin, mutta silloin kysymys on aivan eri asiasta, kuin opintovapaan käyttämisestä.

***

Järjestöpuolella otetaan kantaa puoluekokouskauden muuttamiseksi takaisin kolmivuotiseksi. Tämän suhteen on järkevää, kuten puoluehallituskin toteaa, katsella rauhassa. Kieltämättä tämä puoluekokous tuli vähän äkkiä yllättäen ja tapahtuma vaatii aina paljon työtä ja panostuksia, mutta on se silti verraton kansanjuhla ja monella tapaa arvokas foorumi. Tällä hetkellä olen nykyisen kahden vuoden puoluekokouskauden kannalla.

***

Aloitteessa 340 Mikkelin demarit vaativat SDP:lle uutta vammaispoliittista ohjelmaa. Samansisältöisen aloitteen tekivät puoluehallitukselle noin vuosi sitten Salon ja Someron Työväenyhdistykset. Silloinen vastaus oli sama kuin nyt, eli todettiin että moinen ei ole tarpeen. Olen asiasta eri mieltä ja tahtoisin edelleen että ohjelma tehtäisiin.

***

Globaalisosialidemokraattien aloitte 345 puhuu emansipatorisesta tuotannosta. Mielestäni on erittäin ongelmallinen lähtökohta, jos tämäntyyppisiä asioita ei osata sanoa kansantajuisesti käyttämättä turhia sivistyssanoja. Aloite sinänsä on varsin kannatettava.

Työstä ja taloudesta, puoluekokousblogi 2, muista #28!

"We, Jah people, can make it work;
Come together and make it work, yeah!
We can make it work;
We can make it work."
- Bob Marley

Yksi eduskuntatyöni keskeinen painopiste on ollut pääjohtaja Taimelan valiokuntatyön myötä työelämäasioissa. Olen osallistunut melko aktiivisesti sosialidemokraattisen valiokuntaryhmään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kohdalla. Tällä vaalikaudella on ollut huolestuttavaa, kuinka vähän puolue on panostanut työelämäkysymyksiin. Varsinainen työryhmätyöskentely, joka olisi tuottanut aloitteellisia työkaluja eduskuntaryhmälle, on puuttunut kokonaan.

Eduskunnassa työntekijän puolustamisen osalta olemme hävinneet aloitevaltikan selkeästi vasemmistoliitolle. Tämä on sosialidemokraattisen puolueen suurin häpeätahra tämän oppositiokauden aikana. Työelämävaliokunnan jäsenet ovat eduskuntaryhmän tuella suorittaneet omaa osuuttaan, mutta uusien ja mullistavien avausten suhteen on ollut hiljaista. Työmääristäkin johtuen on jouduttu asemaan, jossa vain reagoidaan muiden esityksiin. Tämän suhteen ollaankin onnistuttu paremmin, mutta reaktiivinen lähtötilanne on väärä, kun SDP:n tulisi ottaa proaktiivisesti aloite omiin käsiinsä.

Puoluekokoukselle jätetyissä talous- ja työelämätavoitteissa korostuu huoli taloudellisesta tilanteesta ja etenkin suomalaisesta työstä. Paikoin tilanteeseen reagointi on aloitteissa varsin suoraviivaista ja korostetun jyrkkää, mutta varsinaisen talouspoliittisen linjan ja vaihtoehdon luominen lienee kestävämpi keino vaikuttaa asioihin kuin nopeat ja yliradikaalit vedot.

Tarvitaan puolueen talouspoliittinen linja joka katsoo tulevaisuuteen ja hahmottelee, millaisen yhteiskunnallinen kehityksen tulisi olla, jotta eläisimme tulevaisuudessa sosialidemokraattisessa ihannevaltiossa. Samalla tarvitaan konkreettisia lyhyen tähtäimen toimia.

Jussi Ahokas hahmottelee Kalevi Sorsa säätiön julkaisemassa Tehokkaiden markkinoiden harha -kirjassa talouden perustavanlaatuista muutosta. Nykytalous perustuu tuotannolle, eli tarjonnalle. Luodaan tarjontaa, jolle sitten kilpaillaan kysyntää. Tämän sijaan pitäisi harkita painopisteen siirtämistä kysyntään, eli lähdettäisiin miettimään mitä tarvitaan ja sitten tuotettaisiin sitä. Kuulostaisi järkevältä toiminnalta, vaikka herääkin kysymys miten samaan aikaan huolehdittaisiin talouskasvusta, joka nykyään perustuu kaikkeen muuhun kuin tarpeeseen tehtyihin hankintoihin. Suurena linjana tämäkin näkökulma tulisi pohtia puolueen talouspolitiikkaa linjattaessa.

Lyhyen tähtäimen toimina tulisi, kuten puolueen tuore linjaus meneekin, vahvistaa veropohjaa ja korottaa rikkaiden verotusta. Pääomaveron korottaminen ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuden tunteen asia, kuten kokoomuslaiset painottavat. Se on aidosti oikeudenmukaisuuden asia!

Samalla elvyttävää politiikkaa tulisi jatkaa. Veroelvytys on katsottu tappiin ja yli. Nyt on aika lähteä tukemaan mm. rakennustoimintaa investointiavustuksin ja lisättävä selkeästi menoelvytystä. Kaiken elvytyksen rakentavana ideana tulee olla työllistämisen tukeminen.

Aloitekimppua selatessa silmään pistää Keski-Espoon Sosialidemokraattien aloite, jossa korostetaan pienyrittäjien ryhmää potentiaalisena SDP:n äänestäjäkuntana. Vastauksessaan puoluehallitus linjaa puolueelle valmisteltavaksi yrittäjyysohjelman seuraavalla puoluekokouskaudella. Olisi jo aikakin. Pienyrittäjät OVAT SDP:n keskeistä äänestäjäkuntaa. Kokoomus on unohtanut heidät jo aikapäiviä sitten juostessaan ison rahan perässä. Pienyrittäjien asema on varsin lähellä, joskin ratkaisevan kaukana, perusduunarin tilannetta, joten tarkoin pohdittu poliittinen linja tekisi SDP:stä aidosti johtavan yrittäjäpuolueen. Tämä olisi aivan varmasti toteutettavissa ilman, että puolueen perusperiaatteista tarvitsisi joustaa.

EHDOLLA PUOLUEKOKOUKSEEN, VARSINAIS-SUOMI #28

"MAYBE THIS TIME WE'LL KISS AND WE'LL NOT SHAKE HANDS
INDIAN SUMMER, STILL AND UNBROKEN
AND LEAVE ALL THIS MATERIAL BENEATH
REMEMBER THE REASONS
THE REASONS THAT MADE US BE

I GUESS WE'LL HAVE TO TEST
WHAT'S DARKER THAN OURSELVES
WE SAID THE TRUTH WAS FIXED
IT'S LOST WITHOUT A TRACE"
-MANIC STREET PREACHERS

Täytyy alkajaisiksi todeta, että blogihiljaisuus on ollut tosiasia jo jonkin aikaa ja tunnustaa se, että syy hiljaisuuden päättymiseen on ehdokkuuteni puoluekokousedustajista käytävässä jäsenäänestyksessä Varsinais-Suomessa. Tarkoituksenani on nyt muutamalla blogikirjoituksella avata mielipiteitäni ja ajatteluani joistain teemoista sekä vähän työni ja luottamushenkilötoiminnan kehitystä ja arviota niistä. Otan mielelläni ideoita, kysymyksiä ja ehdotuksia käsiteltävistä teemoista vastaan. Josko aloittaisin kuitenkin henkilökysymyksistä.

Puoluekokouskauden lyhentäminen kahteen vuoteen ja oikeastaan lyhentämisen sattuminen juuri tähän puolueen uudistumisen saumaan tekee helpoksi todeta, että puoluejohdolle on hyvä antaa jatkokausi. Olin kaksi vuotta sitten äänestämässä puoluejohtoa nykyisekseen, enkä ole mieltäni muuttanut. Puolueen kehittämistoimenpiteet on saatu aluilleen, mutta henkilöiden vaihdokset tässä tilanteessa olisivat hankalia. Toki jos mielessäni olisi herännyt suurta tyytymättömyyttä siihen tapaan jolla puoluetta johdetaan tai pettymystä perustavaa laatua oleviin poliittisiin linjauksiin, voisin kuvitella että henkilövaihdokset olisivat mahdollisia nytkin, mutta onneksi kuvaamiani pettymyksiä ei ole tullut.

Viime puoluekokouksen valintojen jälkeen palaset loksahtivat lopullisesti kohdilleen vasta Eero Heinäluoman tultua valituksi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Filatov hoiti toki ryhmän puheenjohtajuuden moitteetta, mutta tämä aika politiikassa vaati tietynlaista ryhmäjohtajan linjan muutosta. Samalla saimme puolueen näkymiselle leveyttä erittäin positiivisella tavalla. Porvarihallituksen ministerit ovat toinen toisensa jälkeen puikahdelleet pakoon Eeron sivalluksia ja lähteneet aika läpinäkyvästi keskustelun välttelylinjalle.

Puolueen puheenjohtaja Urpilaiseen olen täysin tyytyväinen. Hän tuli uuteen tilanteeseen pitkän hallituskauden jälkeen johtavan oppositiopuolueen johtajaksi ja toimintatapojen luominen lähti aika lailla tyhjistä. Oma linja ja oma tyyli ovat alkaneet muotoutua ja odottaisinkin, että pikkuhiljaa Eeron leveän selän takaa ponnistaa ajatuksiaan selvittänyt ja sanomaansa entisestään terävöittänyt Jutta Urpilainen.

Puolueen varapuheenjohtajisto on nuorekas ja valovoimainen. Sen jatkoa on helppo toivoa, joskin oma salainen toiveeni olisi nähdä eräs Katja Taimela puolueen varapuheenjohtajana. Mene ja tiedä.

Puheenvuorot valtuustossa 8.6.2009

SDP:n ryhmäpuhe Tilinpäätöksestä 2008

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehdistön edustajat ja kuntalaiset!

Viime valtuustokausi oli talouslukujen valossa Somerolle varsin hyvä. Kaupungin talous on tällä hetkellä vahvassa kunnossa, mikä onkin äärimmäisen tärkeää ottaen huomioon sen, että taloudellisesti haastavammat ajat alkavat olla käsillä.

Nyt käsiteltäessä vuoden 2008 tilinpäätöstä onkin kiitoksen paikka. Someron vahvasta taloudesta kuuluu suuri kiitos kaupungin henkilöstölle. Samoin kiitos kuuluu viime vaalikauden luottamushenkilöille. Talousluvut kertovat omaa kieltään kaupungin asioiden hoidosta.

Asia ei ole kuitenkaan täysin niin valoisa kuin talousluvut osoittavat. Voidaan kysyä ovatko toiminnalliset tavoitteet linjassa talouslukujen kanssa? Jo viime vuonna toimintamenojen kasvu oli korkealla tasolla ja sama meno jatkuu tänä vuonna. Kehitys on toisaalta taloustilanteen kohdalla ja toisaalta väestön ikääntymisen oloissa erittäin hankala.

Menojen lisääntyminen on ollut siis varsin nopeatahtista, vaikka mihinkään ylimääräiseen ei ole lähdetty laittamaan rahaa. Herääkin kysymys tarkoittavatko viimeaikaiset menolisäykset itse asiassa sitä, että kunnallisiin palveluihin panostaminen on laiminlyöty lihavina vuosina?

Käsiteltäessä tämän vuoden budjettiin lisättyjen kotihoidon työsuhteiden sekä diabeteshoitajan ja päihdetyöntekijän palkkaamista kävi selkeästi ilmi se, että näille työntekijöille on suuri tarve. Sitä ei kiistänyt kukaan.

Kaiken kaikkiaan ehkä etenkin perusturvan kohdalla näkyy tehokkuusajattelun menneen jo liiankin pitkälle. Lisääntyneistä ja laajentuneista tehtävistä huolimatta henkilöstömäärä ei ole merkittävästi lisääntynyt.

Tilinpäätöskirjassa ja henkilöstöraportissa kiinnittää huomiota henkilöstön poissaolopäivien suuri määrä. Positiivinen esimerkki tämän suhteen on hammashoitola, jonka kohdalla mainitaan, että henkilökunnalla oli sairauspoissaoloja erittäin vähän.

Oireellista on kuitenkin se, että hammashoitolan työtahtia kuvataan sanoilla pakkotahtinen kiire. Voidaan kysyä millainen tilanne muissa yksiköissä on ja toisaalta kauanko hammashoitolan väki jaksaa painaa töitä pakkotahtisessa kiireessä?

Hammashoitolan kohdalla huomiota herättää myös peruuttamattomien poisjääntien määrä – 599. Tämä on melkoista haaskausta. Asiaan myös tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota. Toimenpiteisiin luvun pienentämiseksi on ryhdyttävä heti.

Arvoisat läsnäolijat!

Viime aikoina olemme tehneet monta suurta päätöstä, joiden vaikutukset Someron tulevaisuuteen ovat suuret pidemmälläkin aikavälillä. Paras-hankkeessa valittu itsenäisen Someron tie ei ole helppo. Tehdyn päätöksen takana on kuitenkin seisottava yhtenäisenä ja haettava toimivat yhteistoimintaratkaisut.

Keskeistä on tiedostaa se, että toimenpiteet eivät loppuneet päätökseen kuntaliitosten hylkäämisestä, vaan päinvastoin, siitä alkoi varsinainen työ. Meidän on nyt saatava kaupungin palvelut ja talous niin hyvään tasapainoon, että se kelpaa myös valtioneuvostolle ja ennen kaikkea omille kuntalaisillemme nyt ja tulevaisuudessa. Kun on päätetty, että palvelut hoidetaan omin voimin, ne on myös hoidettava kunnialla.

Sama pätee kouluverkonkin suhteen. Jos päätetään, ettei kouluja lakkauteta, on samalla myös sitouduttava pitämään huolta siitä, että kaikilla Somerolaisilla koululaisilla on toimivat, ehjät ja siistit oppimistilat sekä pätevät opettajat koulusta riippumatta.

Hyvät kuulijat!

Menneestä on otettava oppia tulevaan. Edessämme ovat kuten kaikki tiedämme taloudellisesti kovat ajat. Meidän valtuutettujen on valmistauduttava tekemään myös vaikeita päätöksiä, koska meidät on niitä päätöksiä tekemään valittu.

Olemme tässä hiljattain huomanneet, että virkamieskunnallamme on jaloja pyrkimyksiä tulla jakamaan tätä vastuuta. Asia on kuitenkin niin, että vastuu päätöksistä ja toimintalinjoista kuuluu pääosin luottamushenkilöille. Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että myös käytämme vastuun tuomaa valtaa.

Se vaatii luottamusta ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jonka toimiminen on hieman yskähdellyt, mistä kertoo ehkä osaltaan runsas tasaväkisten äänestysten määrä eri toimielimissä.

Vaikeiden aikojen yli päästään kunnialla vain hyvällä yhteistyöllä ja se vaatii keskustelua asioista niiden oikeilla nimillä. Se vaatii rehtiä politiikkaa. Riitaisa luottamushenkilöjohto ulkoistaa valtansa aina helposti virkamiehille. Somerolla tämä kehitys on jo liian pitkällä. Itse ainakin näin tuoreena valtuutettuna haluan olla tekemässä niitä päätöksiä, josta olen vastuussa kuntalaisille.

---

(Tämän seuraavan, kronologiassa ensinnä olleen, puheen kohdalla siis tilaisuus jäi käyttämättä, kun Mauri antoi puheenvuoron ainoastaan Tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle. Puhelin osioita tästä puheenvuorosta ryhmäpuheen kauniiksi lopuksi, joten julkaistakoon myös se tässä.)

Puheenjohtaja!

Käytän nyt tämän tilaisuuden hyväkseni, kun pääsen ensimmäistä kertaa valtuustossa kommentoimaan tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Olen ollut tarkastuslautakunnan jäsen menneen nelivuotiskauden, jonka viimeinen arviointikertomus tämä on, ja jatkan samassa tehtävässä myös tulevat neljä vuotta.

Haluaisin ensinnäkin korostaa tarkastuslautakunnan merkitystä. Tehtävämme on valvoa nimenomaan valtuuston tahdon toteutumista. Tämän on aivan oleellinen tehtävä, koska tavallisen valtuutetun on mahdotonta valvoa päätösten toteutumista erilaisissa kaupungin toimielimissä.

Arviointityön keskeinen työkalu on talousarviokirja ja toisaalta tilinpäätös. Tarkastuslautakunnan jäsenenä törmääkin harmittavan usein puutteisiin asetetuissa talousarviotavoitteissa. Tämänkertaisessa arviointikertomuksessa olemmekin kiinnittäneet huomiota hyvin pitkälti sellaisiin puutteisiin talousarviossa, jotka haittaavat arviointityötä tai jopa tekevät sen mahdottomaksi.

Vetoan teihin hyvät valtuutetut, että eri lautakuntien jäseninä kiinnitätte huomiota talousarvioprosessissa taloudellisten seikkojen ohella myös toiminnallisiin tavoitteisiin. Tarkastuslautakuntaa tai sen jäseniä voi tarvittaessa lähestyä, jos tarvitsette vinkkejä, siitä millaisia hyvät tavoitteet ovat. Toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen rohkaisisin erityisesti sosiaalityöstä vastaavaa perusturvalautakuntaa sekä tilahallinnosta vastaavaa teknistä lautakuntaa.

Esimerkkinä tavoitteen asettamisen kummallisuuksista voisi mainita, että yleishallinnon tavoitteena oli viime vuoden huhtikuuhun mennessä päivittää kaupungin strategia. Strategiapäivitys oli tavoitteena jo vuonna 2007. Viime vuonna strategian päivitys siirrettiin tälle vuodelle ja nyt prosessi on sen suhteen jo hyvässä käynnissä. Olikin loogista ja ymmärrettävää, ettei kauttaan lopetteleva valtuusto tee strategiapäätöksiä, jotka tavallaan velvoittaisivat uutta valtuustoa aika pitkällekin tulevaisuuteen. Sitä vastoin vaikeampaa on ymmärtää miksi strategiapäivitys oli ylipäätään tavoitteena, kun sen täyttämiseen ei ollut oikeastaan edes mitään aitoa pyrkimystä.

Tavoitteiden ohella myös toteuman arviointi kiinnostaa tarkastuslautakuntaa. Olennaista on, että toteuma kertoo selkeästi nimenomaan tavoitteen toteutumisesta. Tarkastuslautakunta nosti esimerkkinä tästä esiin perusturvatoimen hallinnon tavoitteen, jossa on mainittu erittäin tavoittelemisen arvoisia asioita, eli henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteen mittaaminen vuoden 2008 osalta on kuitenkin mahdotonta, koska toteumatiedot pohjaavat jo vuonna 2007 tehtyyn tyytyväisyyskyselyyn. Tämän tavoitteen osalta tarkastuslautakunnan on mahdotonta toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä.

Sivumennen sanoen viime mainitussa tavoitteessa käsitellyn asian huomioiminen, eli henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät asiat kaipaisivat kovasti kaupungin henkilöstöstrategiaa, jonka hyväksyminen on - yllätys yllätys – ollut keskushallinnon toteutumattomien tavoitteiden listalla ainakin vuodesta 2007.

Vaalit on taas! Koska meillä on vaalit?

"What's the point in an education
When you have to pay for the privilege?
This side of the truth where no sun shines
They don't count the cripples and the blind

I was thinking everybody had a chance
Like a dream stretched way too far
All this time such a debt to the city
I don't know who's the real enemy

This is a socialist serenade
Yes I have money but I hate champagne
This is a socialist serenade
I can't see the past anywhere"
-Manic Street Preachers

Varoitus! Sisältää äänestyssalaisuuden rikkovaa tietoa.

Eurovaalien lähestyessä jokainen tiedostava kansalainen pohtii, kuka ehdokkaista olisi oman äänen arvoinen. Pois tiedostavuus minusta, mutta pohdintaan taivuttakoon.

Pääjohtajani toimii Ahmed Al Chibibin (#162) vaalipäällikkönä, joten on luonnollista, että Ahmed on varteenotettava ehdokas numero 1. Ahmedissa yhdistyvät monet sellaiset piirteet, joita ehdokkaassani haluan nähdä. Kyky ideoida ja ajatella itse, verkostoitua ja ajaa asioita yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ovat mielestäni Ahmedin vahvuuksia.

Mieleni palaa nuorisoliiton liittokokoukseen viime vuonna, kun puskista ja tuntematta Ahmedia tulin salin puhujapöntössä pitämään kannatuspuheen hänen valitsemiseksi liittohallitukseen. Puheestani huolimatta Ahmed valittiin äänivyöryllä. Samassa liittokokouksessa juhlistettiin Ahmedia myös mestarillisena jäsenhankkijana. Hän voitti Demarinuorten jäsenhankintakilpailun ylivoimaisesti.

Entinen kollegani eduskunnasta Jenny Lindborg (#171) puolestaan olkoon varteenotettava ehdokas numero 2. Työkokemus europarlamentissa sekä tietynlainen asiantuntemus ja jämäkkä ote vakuuttavat. Myös Jennyn esiintyminen miellyttää oli kysymyksessä sitten vähäisestä kuulijakunnasta Someron ilmastoseminaarissa tai valtakunnallisen television vaalikeskustelu.

Ylen vaalien avauslähetyksen markkinameiningistä voi olla montaa mieltä, mutta Jennyn kohdalla se oli onnistunut esiintyminen. Itse asiassa kyseisessä ohjelmassa onnistuneiden ehdokkaiden joukko oli varsin vähäinen. Jopa kokeneet poliitikot takeltelivat luvattoman paljon. En tiedä oliko kysymys onnesta, mutta Jennyn valitseminen samaan pöytään mm. Jukka Relanderin ja Ari Vatasen kanssa oli jättipotti. Kyseinen 'keskusteluke' muodosti koko ohjelman miellyttävimmän kokonaisuuden. Jotenkin Jennystä huokuu se, että hän tietää mistä puhuu ja se puolestaan johtaa siihen, että Jennyä myös aidosti kuunnellaan.

Kolmas nuori demariehdokas Niko Korte (#170) mainittakoon varteenotettavana ehdokkaana numero 3. MTV3:n parjattu vaalikone löysi Nikon ja Ahmedin kahden kärjeksi kohdallani. Niko valittiin Ahmedin kanssa Varsinais-Suomen edustajaksi liittohallitukseen mainitussa Demarinuorten liittokokouksessa. Asiakysymyksissä olemme siis jo vaalikoneenkin mielestä samoilla linjoilla, joten painotan Nikon musiikkiharrastusta. Mies, joka soittaa rockabilly-musiikkia tämän päivän Suomessa, ei voi olla läpeensä paha. Niin Niko, Ahmed kuin Jennykin ovat suuria lupauksia, joista kuullaan vielä.

Pilvi Torsti (#181) nousee varteenotettavaksi ehdokkaaksi numero 4. Pilvin ansioluettelo on hämmentävän vahva. Lisäksi hänen esille tuomansa asiat ovat juuri sellaisia joita sosialidemokraateilta on muodon ja sisällönkin puolesta puuttunut jo pitkään. Äärimmäisen raikas tuulahdus.

Varteenotettava ehdokas numero 5 olkoon kansanedustaja Kimmo Kiljunen (#169), jonka kansainvälinen meriittilista on kattava, ja nimenomaan sen puolesta hän olisi mainio europarlamentaarikko. Ehdottomasti valmis päätöksentekijä ja poliitikko kansainvälisille areenoille, mitä ehkä neljä ensin mainittua ehdokasta eivät aivan täysin ole.

Äänestin muistini mukaan viime eurovaaleissa Nesrin Cania (#166), joka olkoon varteenotettava ehdokas numero 6. Nesrin on aikaansaapa ja kansainvälinen ihminen, jolla on nuoresta iästään huolimatta kokemusta poliittisesta päätöksenteosta jo runsaasti.

Ja onhan noita muitakin loistavia ehdokkaita Liisa Jaakonsaari (#168), Reijo Paananen (#174), Petra Paasilinna (#175), Ilkka Taipale (#179) jne. jne. Perhana, mainio listahan demareille lopulta kasaantui.

Oma pohdintani on tällä hetkellä siis melkoisen auki. Hyvistä ehdokkaista on suorastaan runsaudenpulaa. Äänestyskulttuurini on aina ollut ehdokas- ja puoluelähtöistä. Näiden lisäksi olen tavannut äänestää yleensä naista aina silloin kun se on mahdollista. Systeemi on yksinkertainen mutta toimiva. Olen saanut olla erittäin tyytyväinen sellaisiin naisiin, joita olen ollut jossain yhteydessä äänestämässä kuten Tarja Halonen, Jutta Urpilainen, Heli Paasio ja Katja Taimela. Olisikohan aika lisätä listaan Jenny Lindborgin nimi?


JK Sikäli kun muistini palvelee minua oikein, äänestin ensimmäistä kertaa äänioikeuden saatuani SIG -yhtyeestä tunnettua Matti Inkistä, joka pyrki tuolloin demarien listalta eduskuntaan. Toivon kovasti, että Matti - tuo Suomen Richey Edwards - löydetään pikapuoliin, ja kunnossa mikäli mahdollista.