Valtionosuudet eivät ole avustuksia

Somero-lehden (8.10.2013) artikkeli Someron SAK:n paikallisjärjestön tilaisuudesta sisälsi muutamia erikoisia tulkintoja. Kun julkisesti kokoomuslainen henkilö kirjoittaa siitä, mitä sosialidemokraatti puhuu, kannattaisi olla ehkä erityisen tarkka. Kun demari puhuu valtionosuuksista, kokoomuslaisessa sananparressa asia muuttuu valtion avustuksiksi. Toivottavasti kyseessä on vahinko ja väärinymmärrys, mutta käydään varmuuden vuoksi pieni kurssi perusasioista.  

Valtionosuudet ovat kunnille valtiolta peruspalveluiden järjestämistä varten tulevaa rahaa. Someron kannalta keskeinen taloudellinen ongelma muodostuu siitä, että suuri osuus tulorahoituksesta kiertää valtion kassan kautta. Ja sehän kumisee tyhjyyttään, kuten tiedetään.  

Valtionavustukset ovat puolestaan avustusluonteisia määrärahoja, joita myönnetään valtion budjetista määräaikaisina erilaisiin hankkeisiin. Leimaamalla valtionosuudet avustuksiksi sorrutaan paitsi asiavirheeseen, asetetaan kunnat samalla ikään kuin valtion ylläpidettäviksi. Tämä on mainittua asiavirhettäkin suurempi erhe.  

Valtiolla ja kunnilla on yhdet veronmaksajat. Kunnallisten peruspalvelujen rahoitus on järjestetty niin, että osa siitä tulee kuntien oman verotuksen kautta ja osa valtionverotuksen kautta. Tällä järjestelmällä kuntien välisiä eroja tasataan ja huolehditaan viime kädessä siitä, että kaikilla kunnilla on edellytykset huolehtia peruspalveluista. Someron kaupungin korkea valtionosuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että väestömme on varsin ikääntynyttä.  

Tästä herääkin puolestaan yksi merkittävä kysymys. Someron kaupunki saa siis tulorahoituksestaan erittäin merkittävän osan vanhustenpalvelujen järjestämiseen, mutta käyttääkö se lopulta kyseiset rahat vanhustenpalveluihin, vai johonkin aivan muuhun?  

Löytyisikö tästä rahapotista esimerkiksi pieni siivu vanhusten päivätoiminnan käynnistämiseen vihdoin ja viimein? Asiassahan on menty vuosi vuoden jälkeen sen taakse, ettei Somerolta löydy tiloja. Eikö todella? 

Antti Kotti

kaupunginvaltuutettu (sd.)

kaupunginhallituksen 2. varapj.  

Yhteispalvelupisteestä

 

Forssan Lehden pääkirjoituksessa iloittiin eilen tiistaina, että Forssaan saadaan yhteispalvelupiste. Somerolle sellaista ei haluttu. Kirjoitimme asiasta Riitta Lehtisen kanssa jo aiemmin. (Kirjoitus: http://somero.sdp.fi/2013/09/17/miksi-somerolle-ei-haluta-lahipalveluita/)

 

Koska asiakokonaisuus on monipuolinen ja lausunnossa otettiin kantaa kattavasti eri asioihin, listaan alla kaupunginhallituksen pöytäkirjasta poimitut äänestykset. Äänestimme siis muustakin kuin vain siitä, halutaanko pistettä Somerolle vai ei.  

 

On ollut harmillista todeta, että yhteispalvelupisteen tyrmänneet keskustan ja kokoomuksen edustajat kaupunginhallituksessa eivät ole vaivautuneet edes perustelemaan kantaansa vastineella kirjoitukseemme.

 

---

 

LAUSUNTOPYYNTÖ JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTISTA

Valtionvarainministeriö on pyytänyt lausuntoa julkisen hallinnon asiakaspalvelun

kehittämishankkeen loppuraportista 13.9.2013 mennessä. Raporttiin sisältyy ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta.

Hanke on kiteyttänyt tavoitteensa seuraavasti:
 

1. Asiakas saa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä (yhden luukun periaate).
 

2. Julkisen hallinnon yhteiset asiakaspalvelupisteet sijaitsevat kohtuuetäisyydellä asukkaista.
 

3. Julkisen hallinnon yhteiset asiakaspalvelupisteet lisäävät hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta.
 

Liite
 

Ehdotus kj: Kaupunginhallitus antaa oheisen lausunnon julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen loppuraportista.

Asian käsittely:

Lausunto käsiteltiin kysymyksittäin:

Kysymys 1:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 2:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen kaksi muotoillaan seuraavasti: Somero ei kuulu niiden kuntien joukkoon, joille ehdotuksessa ollaan asettamassa yhteispalvelupisteen järjestämisvelvollisuus. Someron kaupunki edellyttää, että myös Somerolle perustetaan yhteispalvelupiste.

Somerolla on tällä hetkellä saatavissa edunvalvonnan, TE-toimiston, Kelan ja poliisin

palveluja erillisistä palvelupisteistä, joiden henkilöstö ja aukioloajat on karsittu minimiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus on parhaillaan esittämässä Someron TE-toimiston sivupisteen lakkauttamista.

Someron kaupungin maantieteellinen laajuus, sijainti, etäisyydet lähimpiin palvelutoimistoihin ja huonot joukkoliikenneyhteydet merkitsevät asioinnin suuresti

hankaloituvan ja monessa tapauksessa tulevan mahdottomaksi, mikäli palvelu
lakkautetaan omalta paikkakunnalta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueelta löytyy
paikkakuntia, joille esitetään yhteispalvelupistettä, vaikka niiden tilanne palvelujen
hakemisen suhteen naapuripaikkakunnalta on huomattavasti parempi kuin Somerolla.

Someron kaupunki katsoo, että lähipalvelujen turvaamiseksi on välttämätöntä, että

yhteispalvelupisteiden verkko ulotetaan myös Somerolle.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen:
 

Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen kaksi osalta äänin 6-3.

Kysymys 3:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 4:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen neljä muotoillaan seuraavasti: Pohjaesityksen ensimmäinen virke säilytetään. Loppuosa poistetaan ja laitetaan tilalle seuraavat teksti:

 

Someron kaupunki katsoo, että Somerolle tulee perustaa yhteispalvelupiste, jonka yhteydessä voidaan tarjota myös kunnallisia palveluita tavalla, joka mahdollistaa henkilöstöresurssin järkevän käytön ja toiminnallisesti mahdollisimman järkevän kokonaisuuden muodostamisen. Yhteispalvelupiste voi tarjota hyvän mahdollisuuden

mm. laajentaa aukioloaikoja, joiden puitteissa kunnalliset palvelut ovat saavutettavissa.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen neljä osalta äänin 6-3.

Kysymykset 5-11:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 12:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 12 muotoillaan seuraavasti: Pohjaesityksen vastaus pidetään sellaisenaan ja perään lisätään: Yhteispalvelupisteeseen on luotavissa toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa kattavat aukioloajat pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 12 osalta äänin 6-3.

Kysymykset 13–14:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 15:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 15 muotoillaan seuraavasti: Someron kaupunki kannattaa laajempaa palvelupisteverkkoa ja edellyttää että se ulotetaan myös Somerolle.

 

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 15 osalta äänin 6-3.

Kysymys 16:

 

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastaus kysymykseen 16 muotoillaan seuraavasti: Someron kaupunki lähtee siitä, että yhteispalvelupisteeseen
koottaisiin kaikki nykyiset valtionpalvelut, joita täydennettäisiin soveltuvin osin kunnallisilla palveluilla. Mikäli yhteispalvelupistettä ei saada Somerolle, Someron kaupunki edellyttää, että palvelut säilytetään paikkakunnalla vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 16 osalta äänin 6-3.
Kysymys 17:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kysymys 18:

Antti Kotti esitti Riitta Lehtisen kannattamana, että vastauksesta kysymyksen 18 osalta poistetaan viimeinen virke: ”Jos työhön ei sisälly minkäänlaista substanssiosaamista vaativaa työtä, joka lisäisi työn mielekkyyttä, voi motivoituneiden työntekijöiden rekrytoiminen olla hankalaa.”

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä ja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Kotin tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa äänet jakautuivat seuraavasti: kuusi (6) JAA-ääntä (Fonsell-Laurila, Koivuniemi, Kyyrä, Mäki-Teeri, Pirttilä ja Pöri) ja kolme (3) EI-ääntä (Härkönen, Kotti ja Lehtinen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hallituksen päätökseksi kysymyksen 18 osalta äänin 6-3.

Kysymys 19:

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

 

Päätös: Hyväksyttiin, kysymysten 2, 4, 12, 15, 16 ja 18 osalta äänin 6-3 edellä esitetyn mukaisesti.
 

---

Tiedoksi: Valtiovarainministeriö

Mielipidekirjoitus Somero-lehdessä 10.9.2013: Someron kätketyt helmet esiin

Oli verrattoman ilahduttavaa lukea, että Akustinpuistoa ollaan vihdoin alettu kunnostaa ja ehostaa (Somero-lehti 6.9.2013). Puistosta on tehtävissä viihtyisä ja monipuolinen alue, jota kuntalaiset voivat hyödyntää lukemattomin tavoin. Onkin ollut erikoista, että tämä Someron kaupunkikeskustan helmi on haluttu tähän asti piilottaa.

Seuraava askel olisi laittaa Akustinpuistoon johtava pahasti pusikoitunut jokivarsi kuntoon. Helsingintiestä katsottuna joen Rantatuvan puoli on jo kunnostettu. Nyt olisi perusteltua kunnostaa myös Akustinpuiston puoleinen jokiranta. Näin Helsingin suunnasta Somerolle saapuva kohtaisi miltei ensimmäisenä kauniin puisto- ja järvimaiseman, joka siis vielä tällä hetkellä on rumien pusikoiden ja puiden kätkemä.

Somero on täynnä näitä piilotettuja helmiä – ihmisiä, paikkoja, yrityksiä, yhdistyksiä, tuotteita ja ideoita. Kaupungin elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden kannalta ne kannattaisi tunnistaa, ehostaa ja nostaa meidän kaikkien näkyville, yhteiseksi iloksemme.  

Antti Kotti

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Luettua elokuu 2013

2nd Danube exhibition 2013
Special themes circuit 2013
Markus Itkonen: Kadonneet kirjaintyypit - suomalainen kirjainmuotoilu 1920 - 1985
Larry Shapiro: Zen ja juoksemisen taito
Sakari Kiuru: Mielikuvademokratia

Sixten Korkman: Talous ja utopia

"(..) 1950-luvulla Suomen metsissä oli talvisin puoli miljoonaa miestä puita kaatamassa; tänään 6000 metsäkonetta miehineen korjaa kaksinkertaisen puumäärän 1950-luvun määriin verrattuna."

Enemmän ja vähemmän valitettavia valituksia

Pentti Saarikoski kiteytti nykyisen poliittisen kriittisyyden ytimen jo 60-luvulla ’Prahan päiväkirjoissaan’ toteamalla, että ”hallitus on hyvä olemassa, koska siihen voi purkaa kiukkunsa, kun on epäonnistunut naisten parissa."

”hallitus on hyvä olemassa, koska siihen voi purkaa kiukkunsa, kun on epäonnistunut naisten parissa."

Politiikassa kriittisyys on yksi tärkeimmistä arvoista. Se tarkoittaa sitä että toimija ajattelee omilla aivoillaan sen sijaan, että taapertaisi porukan jatkona kyseenalaistamatta koskaan mitään.

Toisaalta se että maalailee loputtomia salaliittoteorioita ja epäilee kaikkea ja kaikkia, ei ole järkevää kriittisyyttä. Tuolta pohjalta ei voi toimia politiikassa tai saada ainakaan mitään aikaan. Eteenpäinmeno perustuu yhteistyölle, luottamukselle ja sopimiselle.

Someron kaupunginhallituksen syyskauden ensimmäisen kokouksen jälkipuolisko koostui kolmen pykälän kokonaisuudesta, jossa oli kyse hallitukseen ja sen virkamiehiin kohdistuvista oikaisuvaatimuksista, kanteluista ja valituksista. Valittaja on kaikissa tapauksissa sama ja näistä yhteyksistä jo tutuksi tullut kuntapoliitikko.

Hallitus antoi selvityksen aluehallintovirastolle tehtyyn kanteluun. Esittelijän luonnostelemassa pohjassa oli kappale, jossa kerrottiin kaupunginhallituksen toteavan, että kyseisen valittajan ”vaatimukset, oikaisuvaatimukset, valitukset ja kantelut työllistävät koko Someron kaupungin hallintoa merkittävästi jo tällä hetkellä ja erillisen päätöksen tekeminen hänen jokaisesta poliittisesta esityksestään lisäisi entisesti tätä työtaakkaa”. Esityksestäni hallitus poisti kappaleen selvityksestä yksimielisesti.

Poistoesitykseni perusteena oli, etteivät tämänkaltaiset asiat kuulu aluehallintovirastolle annettavaan viralliseen selvitykseen. Esittelijä olikin eksynyt vastaamaan valittajalle, ei kantelua tutkivalle virastolle, jolle sivumennen sanoen lienee selvinneet mainitut asiat muutoinkin, koska sama henkilö työllistää myös heitä.

Rajaamaton oikeus valittaa viranomaisen päätöksestä on yhteiskuntamme kulmakiviä. Sitä tulisi kunnioittaa käyttämällä sitä harkiten ja vastuullisesti. Viranomaisen tehtäviin ei kuulu määrittää valituksen perusteita tai motiiveita. Viranomainen käsittelee jokaisen valituksen asiallisesti ja mikäli toiminnassa ilmenee korjattavaa, ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Someron valituskierre sisältää ainakin minun käsityskykyni ylittäviä tapauksia, joita voisi kutsua vaikkapa pidennetyksi ja ylimitoitetuksi naapuririidaksi. Joukossa on kuitenkin monia valituksia, joissa puututaan huonoon hallintoon, selkeisiin virheisiin tai hallintokulttuurin heikkouksiin. Niissä ollaan oltu paikoitellen aika lähellä sitä, mitä mm. oma ryhmäni viime valtuustokauden lopulla varsin voimallisesti kritisoi.

Hallinnon puoleltakin olisi hyvä kyetä myöntämään tehdyt virheet ja tarvittaessa korjaamaan menettelytapoja. Hallinnon tulisikin vastata valituskierteeseen hoitamalla tonttinsa niin hyvään kuntoon, ettei valituksenaiheita enää löytyisi. Aidosti läpinäkyvä, keskusteleva ja viimeisen päälle hoidettu hallinto on kaikkien etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Meillä Somerolla on työ hallinnon parantamiseksi ja päätöksentekokulttuurin kehittämiseksi hyvillä aluillaan. Valituskierre lyö tätä arvokasta työtä korville. Valitukset herättävät vastareaktioita ja ajatuksia tyyliin: miksi tehdä mitään paremman hallinnon eteen kun kuitenkin valitetaan. Jatkuvat valitukset myös ajavat hallinnon kuoreensa ja viranhaltijat siilipuolustukseen.

Itse näen uuden kaupunginjohtajan valtavan hyvänä mahdollisuutena uudistaa hallintoa varsinkin kun prosessi hallinnon kehittämiseksi on saatu jo hyvälle alulle. Mikäli hänet toivotetaan tervetulleeksi epäilyillä, kyräilyllä, valituksilla ja kanteluilla, ei parasta hyötyä tästä mahdollisuudesta saada irti.

Tässä mielessä herättää epäilyksiä kaupunginjohtajan valintaan liittynyt arvoton ja järjetön näytelmä, joka huipentui valtuuston kokouksessa, jossa valinnasta äänestettiin. Eri nimien heittely sinne tänne sattumanvaraisesti käsittelyn eri vaiheissa löi koko tilanteen läskiksi enkä ainakaan minä vieläkään ymmärrä mitä sählingillä haettiin. 

Perusturva haasteiden edessä

Someron kunnallispolitiikan syksy ottaa varaslähtöä rytinällä, kun perusturvalautakunta kokoontuu käsittelemään suuria asioita tänään tiistaina. Listalla on miltei 1,5 miljoonan euron lisäbudjetti ja kierrellen kaarrellen muotoiltu päätös Rauhankallion ryhmäkodin lakkauttamisesta.

Lisäbudjetti tilattiin tämän vuoden budjettia laadittaessa viime joulukuussa. Silloin esitin kaupunginhallituksessa miljoonan euron lisämäärärahaa perusturvaan. Koska kaupunginhallituksessa me sosialidemokraatit jäimme esityksen kanssa yksin, yritimme valtuuston kokouksessa saada edes hieman lisärahaa perusturvaan muokkamalla esitystämme maltillisemmaksi. Tämäkin kaatui äänestyksessä.

Esitykseni kaupunginhallituksessa perustui siihen, että perusturva hyväksyi budjettinsa vuoden 2012 tietojen pohjalta. Päätöksen jälkeen perusturvalta pamahti yli miljoonan euron lisäbudjetti, jossa esimerkiksi lastensuojelun menot olivat kasvaneet merkittävästi. Tätä ei siis perusturvassa vielä ollut tiedossa budjetin käsittelyvaiheessa. Kun budjetti tuli kaupunginhallituksen käsittelyyn, lisäbudjetti ja sen osoittama vaje olivat tiedossa.

Alibudjetointi ja sen myötä vuosittaiset lisäbudjetit ovat tulleet somerolaiseksi tavaksi hoitaa taloutta nykyisen kaupunginjohtajan aikana. Sama meno näyttää jatkuvan ensi vuodellekin. Vuoden 2014 talousarvioraameja laadittaessa esitin perusturvan raamiin puolen miljoonan lisäystä. Tarve olisi noin kolminkertainen, joten esitykseni oli vahvasti kompromissihakuinen. Tyrmäys tuli äänin 6-3.

Perustelin esitykseni perusturvajohtajalta saamillani tiedoilla tulevista määrärahatarpeista, joita raameja laadittaessa ei oltu huomioitu. Lastensuojelumenojen kasvussa oli ensimmäinen puolen miljoonan lisätarve. Lisäksi tulisi huomioida Salon Nokian irtisanomisten vaikutukset sosiaalipuolelle (500 päivää tulee täyteen monelle 2014), että ensivastehoidon siirtyminen sairaanhoitopiirille lisää todennäköisesti kustannuksia merkittävästi 2014, ja että vanhuspalvelulain voimaantulo lisää painetta palveluasumiseen. Myös Tervaskannon laajennuksen tuomat henkilöstökustannukset tulevat osittain jo vuodelle 2014, mikäli rakennus valmistuu ajoissa. Yleinen kustannuskehityskin olisi hyvä huomioida.

Raami pysyi tiukkana ja nyt perusturvatoimi on mahdottoman tilanteen edessä mikäli he haluavat tehdä raamissa pysyvän budjetin. Näin somerolaisesta talousarviosuunnittelusta ovat pudonneet viimeiset realismin rippeetkin pois.  

"Näin somerolaisesta talousarviosuunnittelusta ovat pudonneet viimeiset realismin rippeetkin pois."    

Kaupungin talous ei kestä puolentoista miljoonan euron lisäbudjetteja. Kaupungille kertyneet laskut on toki maksettava, mutta lisäbudjettien hyväksyminen olankohautuksella ei voi jatkua. Kuntatalous kiristyy rankasti lähitulevaisuudessa ja siksi toimintaa on alettava sopeuttaa jo nyt. Helppoja säästökohteita ei ole, eikä yhteisiin talkoisiin vastuullisen talouspolitiikan tekemiseen näytä olevan innostusta.

Sopeuttamiseen voidaan lukea esimerkiksi yksiköiden lakkauttaminen. Rauhankallion ryhmäkodin lopettaminen onkin perusturvan listalla. Päätösehdotus lautakunnalle on muotoiltu erikoisella tavalla.
Perusturvalautakunta päättää "aloittaa Rauhankallion ryhmäkodin toiminnan siirtämisen val- mistelun uuteen tehostun palveluasumisen yksikköön, siten että valmistelu tehdään seuraavilla lähtöolettamilla: Rauhankallion ryhmäkodin toiminta lakkaa uuden tehostetun palveluasumisen yksikön valmistuttua. Jatkossa Someron kaupunki järjestää vanhusten tehostettua palveluasumista Palvelutalo Tervaskannossa ja uudessa tehostetun palvelu- asumisen yksikössä sen valmistuttua, mikäli paloviranomainen hyväksyy yllä olevan siirtymäajan."

Pykälään on sotkettu ensinnäkin tavallaan lausunto paloviranomaisille, jotka ovat huomauttaneet yksikön paloturvallisuuden vaativan tiettyjä parannuksia. En usko, että tämä muotoilu vakuuttaa jo kerran katteettomilla lupauksilla hämättyjä viranomaisia. Minusta tarvittavat investoinnit on yksiselitteisesti tehtävä, jotta paloturvallisuus saadaan kuntoon.

Toiseksi pykälässä ollaan siis lakkauttamassa Rauhankallion ryhmäkotia, kunhan Tervaskannon laajennus valmistuu. Lakkauttaminen perustuu toisaalta siihen, että Rauhankallio on ilmeisesti rakennusteknisessä mielessä jollain tavalla tiensä päässä (joskaan tästä ei teknisen toimen arviota ole saatu), toisaalta siihen, että tilat eivät vastaa nykynormeja ja lopulta tietysti taloudellisiin seikkoihin (eli keskittävään politiikkaan, jota keskusta vastustaa valtakunnallisesti, mutta suosii paikallisesti).

Rauhankallion yksikkö on kodinomainen, lämmin ja tiivis yhteisö, jonka jäsenet puolustavat omaa ryhmäkotiaan. Toiminnallinen puoli asettaa haasteensa, mutta tähänkin asti on pärjätty hyvin. Mitään kiirettä Rauhankallion lakkauttamiselle ei ole, ellei tekninen toimi joskus saa resurssipulastaan huolimatta selvitettyä rakennuksen kunnosta jotain erityisen hälyttävää.

Kysymys on pohjimmiltaan siitä riittävätkö vanhusten avohoidon paikkamme Tervaskanto kakkosen valmistuttua siihen, että kaikki somerolaiset vanhukset hoidetaan Somerolla. Nythän paikkakunnan ulkopuolelle on sijoitettu noin 15 vanhusta, ja paikkaa jonottaa lisäksi noin kymmenen ikäihmistä. Paikkojen tarve lisääntyy koko ajan ja onkin odotettavissa, että uusi yksikkö täyttyy nopeasti.

Rauhankallion säilyttäminen on perusteltua kunnes voimme taata ilman sitä kaikille somerolaisille vanhuksille paikan Somerolla.  

Luettua kesä- ja heinäkuu 2013

Heinäkuu

Ari Vatanen & Vesa Väisänen: A. Vatanen, Tuupovaara

Elsa ja Sakari Virkkunen (toim.): Jyviä ja akanoita - suomalaisten sanomaa vuosilta 1958 - 88

Jimi Sero & Tommi E. Virtanen: Mun tie - läpi Smackin, Ballsin ja kosteiden vuosien

Dan Brown: Inferno

Silvia Ferrari: 1900-luvun taide - taiteen suuntaukset, taiteilijat ja ilmiöt historiallisesta avantgardesta viimeisimpiin virtauksiin

Seppo Niemelä: Maaseudun merkitys

Hannele Pokka: Porvarihallitus

Yngwie J. Malmsteen: Relentless - the memoir

Huttunen, Kiiskinen, Tuominen (toim.): Mikään ei häviä - kirjoituksia kuolemankultuurista


Kesäkuu

Väinö Tanner: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana

Pussy Riot - punkrukous vapauden puolesta

Valokuva taiteeksi - Hannula ja Hinkka -kokoelma