Kirjoitus Salon Seudun Sanomissa 3.9.2014: Miksi Someron Keskusta käänsi selkänsä nuorille?

Someron kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 1.9.2014 valtuustoaloitetta, jossa esitettiin, että Someron kaupungin lautakuntiin myönnettäisiin läsnäolo- ja puheoikeus nuorisovaltuuston keskuudestaan valitsemalle edustajalle. Äänestyksen jälkeen hallitus päätyi Keskustan ja Kokoomuksen äänin antamaan toimiohjeen lautakunnille kutsua kokouksiinsa nuorisovaltuuston edustajan ainoastaan nuoria koskevien asioiden käsittelyn osalta.

Käytännössä hallituksen päätös tarkoittaa sitä, että aina ennen jokaista lautakunnan kokousta johtavan viranhaltijan on pohdittava mitkä asialistan pykälät koskevat nuoria. Pahoin pelkään, että tämä pohdinta helposti unohtuu ja samalla nuorisovaltuuston edustaja jää kutsumatta.

Nuorisovaltuuston edustajan kutsuminen jokaiseen kokoukseen automaattisesti antaisi hänelle mahdollisuudet paitsi vaikuttaa yksittäisiin asioihin, myös oppia käytännönläheisellä tavalla miten päätöksentekojärjestelmä kunnassa toimii. Näin pääsisi sisälle paitsi kokoustekniikkaan ja päätöksentekoon myös asiakokonaisuuksiin niin, että pystyisi aidosti vaikuttamaan asioihin.

Nuorisovaltuuston mahdollisuuksia vaikuttaa ei ole tällä tavalla lähdetty rajoittamaan muissa kunnissa. Päinvastoin nuorisovaltuutetut on monessa kunnassa otettu tervetulleina mukaan lautakuntiin. Kokemukset ovat voittopuolisesti olleet pelkästään positiivisia. Uudessa kuntalaissa nuorisovaltuustoa ollaan nostamassa lakisääteiseksi ja pakolliseksi vaikutuskanavaksi kaikkiin kuntiin.

Varsinais-Suomen Keskusta linjasi Loimaalla piirikokouksessaan 16.11.2012 seuraavasti: ”Varsinais-Suomen Keskustan piirikokous esittää, että jokaiseen kuntaan perustettaisiin nuorisovaltuusto, jonka jäsenillä olisi puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa kunnan lautakunnissa”. Jo tuolloin Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jani Kurvisen johtama piiri totesi myös, että ”Nuorisovaltuuston perustaminen on ele, jolla osoitetaan nuorten mielipiteillä olevan painoarvoa kunnassa ja nuorten olevan tervetulleita kunnan päätöksentekoon”.

Nyt on paikallaan kysyä valtuuston puheenjohtaja Jani Kurviselta, tuleeko hän toimimaan johtamansa Keskustapiirin vai Someron Keskustan kaupunginhallitusryhmän kannan mukaisesti, kun asiasta tullaan seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa äänestämään. Voi myös kysyä, millaisen eleen nuorten mielipiteen arvostuksesta Somerolla antaa se, että oikeus, joka muualla nuorille myönnetään mielihyvin, halutaan meillä rajata?

Keskustalla on tässä asiassa vielä tilaisuutensa asettaa puheensa ja tekonsa samaan linjaan, vaikka se tässä tilanteessa tarkoittaisikin sitä, että he joutuisivat tukemaan sosialidemokraattien aloitetta.  

Antti Kotti

kaupunginvaltuutettu (sd.)

 

Luettua heinäkuu 2014

Tuomas Milonoff & Riku Rantala: Mad manners - seikkailijan etiketti, opas maailman tapoihin

Markku Vierula: Suuri integraatiokirja - markkinointi, myynti ja viestintä

Maria Guzenina: Unelmatehdas

Seppo Hyrkäs & Tommy Tabermann: Bryssä tulee! - tosimies ja euroeunukit

Kalle Isokallio: Uutta matoa koukkuun

Leena Lehtolainen: Luonas en ollutkaan

Leena Lehtolainen: Ennen lähtöä

Leena Lehtolainen: Veren vimma

Leena Lehtolainen: Väärän jäljillä

Leena Lehtolainen: Tuulen puolella

Luettua kesäkuu 2014

Juhana Torkki: Tarinan valta - kertomus luolamiehen paluusta

Luettua toukokuu 2014

Viljami Puustinen: Kingston Wall - Petri Wallin saaga


Dave Thompson: Smoke on the water - Deep Purplen tarina


Simo Ralli: Raapaisuja


Alijärvi, Blodt, Kainulainen, Söder (toim.): Vasemmiston tulevaisuus


Marko Hamilo (toim.): Älkää säätäkö päätänne, häiriö on todellisuudessa - suomalaisen psykokulttuurin kritiikki


Kari Häkämies: Poliittinen ruumis


Antti Alaja & Esa Suominen: Taloutta työväelle - markkinaliberalismin myyttejä murtamassa

Luettua huhtikuu 2014

Heikki Saari: Jacke - Jacob Södermanin elämä
Ari Wahlsten: Jobikirja
Tore S Börjesson: Minä, Dregen
Jarkko Sipilä: Muru
Kauko Röyhkä: Poika Mancini
Antti Alanen, Olaf Möller (toim.): Citizen Peter

Mielipidekirjoitus Somero (8.4.), SSS ja FL 9.4.): Someron kannattaa pitää ovi auki myös Forssan suuntaan

Tehty sote-ratkaisu on otettu valtakunnassa vastaan erittäin positiivisesti. Näin on tapahtunut myös hieman yllättävästi Somerolla. Sote-päätöksen myötä Somero on suuntautumassa vahvasti kohti Saloa ja Turun sote-aluetta. Samalla Forssan suunta on jäämässä kokonaan ulos Someron vaihtoehtojen valikoimasta. 


Tätä reaktiota ei voi kuin ihmetellä. Turun sote-alueessa päätösvalta karkaisi mahdollisimman kauas somerolaisten päättäjien ulottumattomiin. Velkaisen sairaanhoitopiirin raunioille rakennettava sote-alue veisi Someron perusturvapalvelut velkaisen Turun päättäjien armoille. Ei ole hankala arvioida, mistä Turun suurella sote-alueella aloitettaisiin palvelujen karsiminen.  


On tietysti perusteltua kysyä, kannattaako Someron olla mukana missään kuntarakenneselvityksessä, kun pienintäkään aikomusta kuntaliitoksiin ei ole. Näkisin että tässä tilanteessa selvityksen tekeminen on pienemmän pahan tie. Someron ei kannata nostaa itseään valtiovallan erityisseurantaan tilanteessa, jossa kuntarakenteeseen liittyvät päätökset kuplivat pinnan alla, eikä siitä mitä seuraavaksi on tulossa, ole mitään tietoa.  


Someron osallistuminen Forssan seudun kuntarakenneselvitykseen ei toisi millään muotoa haittaa tehtävälle selvitykselle, vaikka näin on väitetty. Ei, vaikka onkin päivänselvää, ettei Somero ole valmis tekemään kuntaliitosta. On huomattava, etteivät myöskään muut selvitykseen osallistuvat kunnat ehkä Forssaa lukuun ottamatta ole aktiivisesti hakemassa kuntaliitosta.


Jos Somero lähtisi tekemään kuntarakenneselvitystä Salon kanssa, se jumittaisi kaupungin jo nyt ylikuormitetun hallinnon totaalisesti ainakin puoleksi vuodeksi. Kustannuksia olisi maksamassa kaksi kuntaa, jolloin Someron maksuosuus olisi joka tapauksessa suurempi kuin Forssan vaihtoehdossa, jossa maksajana on useampi kunta.
 
Kuntarakenneselvitys on erittäin raskas prosessi. Forssan seudun kuntien kanssa tehtynä se kuormittaisi Someron hallintoa kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin jos selvitys tehtäisiin Salon kanssa. Salo on antanut ymmärtää, että he ovat valmiit selvitykseen, mutta vetovastuu siitä tulisi olla Somerolla. Salolaisten kuntapäättäjien riveistä on myös peräänkuulutettu sitä, että Somero saisi yksin vastata selvityksen kustannuksista. Salon asenne on siis käynyt harvinaisen selväksi. Somero kelpaa sinne lähinnä laskujen maksajaksi ja aluesairaalan väestöpohjan pönkittäjäksi.  
 
Ollessaan mukana Forssan kuntarakenneselvityksessä Somero vahvistaisi asemaansa Forssan seudun kuntien joukossa. Tämä yhteistyö on osoittanut toimivuutensa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä, joka on maan miltei kaikilla mittareilla paras sosiaali- ja terveysalan yhteistoiminta-alue. Sen pohjilta alueen kunnat tulevat hyvin todennäköisesti edelleen tuottamaan palvelunsa, oli palvelun järjestäjätaho mikä tahansa. Tämän yhteistyön kehittämisessä Someron kannattaisi olla mukana. 
 
Olisi myös toivottavaa, että Forssan kunnat tulisivat pohtimaan aikanaan päätöksentekovaiheessa, että olisiko sittenkin järkevää, että Forssan seutu suuntautuisi Varsinais-Suomeen. Myös Turun sote-alueelle Forssan seutu olisi hyvä lisä. Tätä kautta voisi aueta tilanne, jossa Somero saisi edelleen erikoissairaanhoidon palvelut Tyksistä ja omista lähipalveluista voitaisiin päättää hyvinkin vapaasti osana Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää.

Luettua maaliskuu 2014

Jörn Donner: Mammutti


Suhola, Turunen, Varis: Journalistisen kirjoittamisen perusteet


Lasse Lehtinen, Sanna Ukkola: Vastarannan kiiski - Paavo Väyrysen ihmeellinen elämä


Kauko Röyhkä, Juha Metso: Ville Haapasalo "et kuitenkaan usko" - Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä


Jarkko Sipilä: Kosketuslaukaus


Jarkko Sipilä: Karu keikka


Neil Young: Muistelmat


Pentti Haanpää: Taivalvaaran näyttelijä


Matti Rönkä: Tuliaiset Moskovasta