Kuin kaksi marjaa

"If you think they are ready to forget
Look at the faces in street 69"
- Peer Günt

Jyrki 69


Matti 69

Kalifornian unelmia ja todellisuutta

"I been bad, I been good,
Dallas, Texas, Hollywood.
I aint askin for much.
I said, lord, take me downtown,
I'm just lookin for some tush."
-ZZ top

Tämän blogini suosituin kirjoitus saamani palautteen perusteella oli heinäkuussa 2007 julkaistu "Rakkautta ilmassa" –otsikoitu tekele matkastani Amerikan Yhdysvaltoihin. Tein paluun maahan nyt maaliskuussa 2009, joten nyt lienee paikallaan rahastaa jatko-osa. Jään odottamaan palautetta.

Päivittelin edellisellä kerralla maan huonoa mainetta ja hieman yritin hakea nyansseja Amerikka-kuvaan. Paljon on muuttunut kahdessa vuodessa. George W. Bush on vaihdettu Obamaan, talouskupla on puhjennut ja muuta sellaista.

Rannalla kävellessäni kuulin ihmisten puheita ja niissä taloustilanne ja suuret odotukset uutta presidenttiä kohtaan vilisivät tiheästi. Sain myös vastata paikallisten kysymyksiin, vieläkö maailma vihaa meitä George W. Bushin takia? Vastauksessani viittasin diplomaattisesti mainittuihin suuriin odotuksiin uutta presidenttiä kohtaan.







"What happens in Vegas stays in Vegas
But what if it don't?
What happens in my head stays in my head
But sometimes it won't"
-Natasha Bedingfield

Las Vegasissa näytti olevan menossa hää- ja rakennusbuumi. Jokaisen pienen vihkikappelin edessä näkyi naimisiin haksahtaneita. Vaikka kauempaa koko Vegas näyttää hyvin pieneltä, on se kuitenkin yllättävänkin laaja pläntti. Yllättävää oli se, että Vegasin keskustassa oli meneillään todella suuria rakennusprojekteja. Näyttää siltä, että vanhan Vegasin skyline tulee peruuttamattomasti muuttumaan.

Suurempia ja pienempiä rakentamisprojekteja oli muutenkin käynnissä taloustilanteesta huolimatta huomattavan paljon myös majapaikkanani toimineella Hermosa Beachin ja sen naapurikaupungin Manhattan Beachin alueella. Meksikolaistyövoima on tietysti halpaa aina ja rakennustarvikkeiden hintojen ollessa edullisia rakentaminen kannattanee ihan hyvin. Usko huomiseen ei amerikkalaiselta ihan heti lopu.
















Hermosa Beachin alue oli jotain täysin erilaista kuin identtisillä taloillaan ja asuinalueillaan ihmetyttänyt Texas. Hermosa Beachiltä ei kahta samannäköistä taloa löytynyt. Päinvastoin, vierekkäin saattoi nähdä tyylisuunniltaan täysin päinvastaista edustaneita tönöjä, ja kuten jenkkilässä on tapana, vierekkäin saattoi olla melkoisen rahakkaan oloinen kartano ja miltei asuinkelvottoman näköinen vaja. Varsin monen talon ovenpielestä oli myös bongattavissa "for rent" -kyltti, joten ehkä taloustilanne näkyy vuokrapuolella enemmän. Nyt ei kannata myydä kämppää, vaan yrittää pikemminkin vuokrata se eteenpäin.

Vastakohtaisuuksia ja kummallisuuksia kohtasin vähän joka paikassa. Yksi lempipaikoistani oli Venice beach, joka kerää kaikki friikit mielenkiintoiseksi sopaksi. Jotenkin paikasta tuli mieleen kotimaiset rokkifestarit paitamyyntikojuineen ja loputtomine pikaruokakioskeineen.








Mielenkiintoinen oli myös bussimatka Hermosa Beachiltä Los Angelesin keskustaan. Kotimaassa vältän julkisia loppuun asti, mutta jenkkilässä olin kerran pakotettu nyssen kyytiin. Huomasin olevani ainut jokseenkin eurooppalaisen näköinen valkoinen ihminen kyydissä. Muuten löytyi kyllä latinoista tummaihoisten kautta eri variaatioihin itäisistä ihonväreistä.

Julkisten kulkuvälineiden käyttäjä on Amerikassa pohjasakkaa. Vaikkakin bussit olivat uudehkoja, siistejä ja muutenkin mukavia. Bussin käyttäminen on myös halpaa, puolentoista dollarin kertamaksulla pääsee pidemmänkin matkan. Bussimatkustamisen suurin ongelma on hitaus ja se, että määränpään löytäminen saattaa vaatia useammankin bussin vaihdon, jotka lisäävät v-tutuskäyrää aika nopeasti. Kotimaassa palaan yksityisautoilun ja apostolinkyydin kannattajaksi välivaihtoehtoja karttamaan.